{"CACHEDAT":"2026-11-04 09:50:20","TRANSLATEDAT":"2026-11-04 09:50:20","SOURCESIGNATURE":"b965fdad6739b2f4728091d5e2c67497bb49759d3e750dce5f9f2ff60fab4c06","SLUG":"information-visibility-in-digital-information-environments-1d4XJXs8gX","MARKDOWN":"# Tiedon näkyvyys ja esille tuominen {{visible_information prominence}}\n\nTiedon näkyvyydellä tarkoitetaan sitä, näkevätkö käyttäjät tiettyjä tietoja digitaalisissa ympäristöissä ja kuinka näkyvästi ne esitetään. Alustan hakemistossa tai verkostossa oleva tieto ei välttämättä tavoita kaikkia käyttäjiä automaattisesti, eikä se tavoita heitä samalla tavalla. \n\n\n:::info\nSe, mitä käyttäjät todellisuudessa näkevät, on harvoin yhden ainoan mekanismin tulosta.\n\n* Hakukoneessa algoritmisesti järjestetty luettelo orgaanisista tuloksista esitetään maksettujen mainospaikkojen, tekoälyn luomien tiivistelmien ja toisinaan toimituksellisten kohokohtien rinnalla — ja taustalla oleviin sijoitussignaaleihin voidaan vaikuttaa tarkoituksellisesti hakukoneoptimoinnin avulla.\n* Sosiaalisen median uutisvirrassa algoritmisesti järjestetyt julkaisut näkyvät sponsoroidun sisällön, suositeltujen tilien ja trendiosioiden vieressä. Jokainen komponentti noudattaa omaa omaa logiikkaansa ja vaikuttaa näkyvyyden kokonaiskuvaan.\n\n:::\n\nNäkyvyyteen vaikuttavat useat toisiinsa vaikuttavat prosessit:\n\n* **käyttäjän toiminta: ympäristön valinta, sitoutuminen, levittäminen, uudelleenlevittäminen, uudelleenluominen**\n* **sisällön valinta: sisällyttäminen ja poissulkeminen**\n* **lähteestä lähtevä itsensä mainostaminen**\n* **alustan puolelta tapahtuva kuratointi**\n\nNäiden prosessien vuorovaikutuksesta syntyy kaksi vastakkaista dynamiikkaa:\n\n* **tiedon vahvistuminen**: näkyvyys laajenee käyttäjien keskuudessa\n  * Vahvistuminen on seurausta edellä mainituista prosesseista ja vaikuttaa niihin takaisin: kun tietokohde on saavuttanut näkyvyyttä, siitä syntyvät sitoutumissignaalit vaikuttavat takaisin alustan puolella tapahtuvaan kuratointiin ja lisäävät todennäköisyyttä, että tietokohde tuodaan esiin uusille käyttäjille (→ algoritminen vahvistuminen). \\nTämä dynamiikka voidaan myös laukaista tarkoituksellisesti koordinoitujen toimijoiden luomalla sitoutumista (→ koordinoitu vahvistuminen).\n* **tiedon kaventuminen**: käyttäjälle avautuva näkökulmien kirjo supistuu\n  * Kaventuminen on myös itseään vahvistavaa, mutta se rajoittaa pikemminkin kuin laajentaa: algoritminen personointi tuo jatkuvasti esiin samankaltaisia tietokohteita (→ suodatuskupla), kun taas käyttäjän oma lähteiden ja kontaktien valinta kaventaa hänen kohtaamiensa näkökulmien kirjoa (→ kaikukammio).\n\n\n:::varoitus\n**Luotettavuuden ja näkyvyyden erottaminen toisistaan on olennaista tietolukutaidon kannalta.**\n\n* **Luotettavuus** riippuu siitä, kuka on luonut tietokohteen (tekijä) ja miten sitä on muokattu (toimituksellinen tarkastus), ei siitä, kuka sen jakoi, missä tietoympäristössä se ilmestyi tai kuinka näkyvästi se tuotiin esiin.\n* **Näkyvyys** riippuu siitä, kuka tietokohteen jakaa, mekanismeista, jotka tuovat sen esiin, sekä käytännöistä, joiden kautta sitä vahvistetaan. Näkyvyys ei ole luotettavuuden mittari.\n\n:::\n\n# Näkyvyyden ilmiöt {{näkyvyyden ilmiö}}\n\nAlla luetellut ilmiöt ovat konkreettisia tuloksia, jotka ratkaisevat, mitä yksittäinen käyttäjä tosiasiassa kohtaa. \n\n| Ilmiö | Näkyvyysvaikutus | Laukaisija  | Mekanismi | Dynamiikka |\n|------------|-------------------|----------|-----------|---------|\n| **Kaikukammio** | Käyttäjä altistuu pääasiassa omia näkemyksiään vahvistaville näkemyksille | Ympäristön valinta | Sosiaalinen vahvistaminen | Tiedon kaventuminen |\n| **Suodatuskupla** | Käyttäjälle näytetään yhä enemmän sisältöä, joka vastaa hänen algoritmista profiiliaan | Sitoutuminen | Algoritminen personointi | Tiedon kaventuminen |\n| **Trendit** | Käyttäjä näkee todennäköisesti tietyn aiheen tai hashtagin, koska alusta merkitsee sen trendiksi ja antaa sille oman paikan | Kierto | Trendien tunnistus | Tiedon vahvistuminen |\n| **Viraalisuus** | Käyttäjä näkee todennäköisesti tietyn sisällön, koska niin monet tilit jakavat sitä, että se ilmestyy yhä uudelleen | Uudelleenkierrätys | Algoritminen vahvistaminen | Tiedon vahvistaminen |\n| **Heijastusvaikutus** | Käyttäjä kohtaa todennäköisesti tiettyä tietoa, koska se esiintyy eri sisältökohteissa useammassa kuin yhdessä tietoympäristössä | Uudelleenluominen | Ympäristöjen välinen leviäminen | Tiedon vahvistaminen |\n\nSuodatuskuplat, trendit ja viraalisuus alkavat → käyttäjän toiminnasta (laukaisijasta) ja syntyvät mekanismeilla, jotka ovat alustan puolella ja **käyttäjän hallinnan ulkopuolella**. \n\nKaikukammiot alkavat myös käyttäjän toiminnasta, ympäristön valinnasta, mutta niiden mekanismi on sosiaalinen vahvistuminen itse valitussa ryhmässä, ei alustapuolinen. \n\nHeijastusvaikutus eroaa molemmissa suhteissa: sen laukaisevat ja välittävät toimijat, usein toimittajat tai toimittajat, eikä se, joka myöhemmin kohtaa tiedon.\n\n\n:::info\nKumpikin ilmiö lisää käyttäjän todennäköisyyttä kohdata tiettyä tietoa tai aihetta (→ tiedon vahvistuminen) tai vähentää todennäköisyyttä kohdata poikkeavia näkökulmia (→ tiedon kaventuminen).\n\n:::\n\n# Käyttäjän toiminta {{interaction_user interaction_activities}} \n\nKäyttäjän toiminta kattaa kaiken, mitä käyttäjä tai toimija tekee ja mikä vaikuttaa siihen, mikä tulee näkyviin. Tässä yhteydessä on merkitystä viidellä tyypillä, joista kukin laukaisee yhden edellä mainituista ilmiöistä:\n\n* **ympäristön valinta**: sen valitseminen, mitä ympäristöjä käytetään ja keitä seurataan (→ kaikukammio)\n* **vuorovaikutus**: vuorovaikutus jo näkyvissä olevien informaatioyksiköiden kanssa (→ suodatuskupla)\n* **levittäminen**: uuden informaatioyksikön tuominen ympäristöön julkaisemalla se (→ trendit)\n* **uudelleenlevittäminen**: olemassa olevien informaatioyksiköiden jakaminen ympäristössä jakamalla, välittämällä tai uudelleenjulkaisemalla (→ viraalisuus)\n* **uudelleenluominen**: olemassa olevan informaatiokohteen muuttaminen uudeksi, johdetuksi kohteeksi lainaamalla, muokkaamalla tai uudelleenkehystämällä sitä, usein toisessa ympäristössä (→ heijastusvaikutus)\n\n\n:::varoitus\nKussakin tapauksessa käyttäjä käynnistää prosessin, mutta sitä seuraava mekanismi on suurelta osin hänen hallintansa ulkopuolella. Käyttäjän oma vaikutusvalta siihen, mitä hän näkee, on pienempi kuin miltä näyttää.\n\n:::\n\n### Toimijat {{actor}}\n\nToimija on mikä tahansa informaation käsittelyyn osallistuva taho, riippumatta tietystä informaatioympäristöstä: henkilö, organisaatio tai automatisoitu ohjelmisto (botti tai algoritmi).\n\n### Käyttäjät {{user}} \n\nKäyttäjä on mikä tahansa toimija, joka toimii tietoympäristöissä sisällöntuottajana, sisällönjakelijana tai sisällön vastaanottajana. Käyttäjän ei tarvitse olla henkilö; se voi olla myös organisaatio tai automatisoitu ohjelmisto (botti).\n\nJos ympäristössä käytetään tilejä, käyttäjä toimii tilin kautta. Yksi käyttäjä voi käyttää useita tilejä, jopa samassa ympäristössä (→ sockpuppet).\n\n### Botit {{bot}} \n\nBotti on tietokoneohjelma, joka suorittaa tehtäviä automaattisesti, usein toistuvia tehtäviä. Botit vaihtelevat\n\n* yksinkertaisista, harmittomista työkaluista (kuten hakukoneille sivuja indeksoivista verkkohakuroboteista, automatisoiduista testausjärjestelmistä tai rutiiniluonteisiin asiakaskysymyksiin vastaavista chatboteista) aina \n* haitallisiin ohjelmiin, jotka on suunniteltu levittämään roskapostia, haittaohjelmia tai disinformaatiota. \n\n\n:::info\nSosiaaliset botit simuloivat ihmisiä digitaalisissa tietoympäristöissä.\n\n:::\n\n## Ympäristön valinta\n\nYmpäristön valinta on käyttäjän oma päätös siitä, mitä tietoympäristöjä hän käyttää ja keitä hän seuraa niissä. Viidestä käyttäjän toiminnasta tämä on se, jota käyttäjä hallitsee kaikkein suorimmin: valinnan ja sen tuloksen välissä ei ole mitään alustan mekanismia. Muut toiminnot ruokkivat prosesseja, joita käyttäjä ei voi hallita. \n\n\n:::warning\nKoska valinta kuuluu käyttäjälle, se on myös **tehokkain puuttumiskohde**: \\nmonipuolisten tietoympäristöjen ja lähteiden tietoinen etsiminen on selkein tapa  \n\n* laajentaa omia näkökulmiaan, \n* torjua omaa vahvistusvinoumaa ja \n* välttää joutumista kaikukammioon.\n\n:::\n\n### Kaikukammio {{kaikukammiot}}\n\nKaikukammio on sosiaalinen rakenne, jossa käyttäjä altistuu pääasiassa mielipiteille, väitteille tai näkökulmille, jotka vahvistavat hänen olemassa olevia uskomuksiaan, kun taas eriävät näkemykset puuttuvat, hylätään tai niitä aktiivisesti diskreditoidaan. \n\nCass Sunstein (2018) kuvaa poliittisia seurauksia: kun ryhmät eristäytyvät ulkopuolisista näkökulmista, sisäiset vakaumukset vahvistuvat ja muuttuvat ajan myötä äärimmäisemmiksi (ryhmäpolarisaatio).\n\nKaikukammio johtuu pääasiassa → ympäristön valinnasta: käyttäjän omista valinnoista siitä, mitä ympäristöjä hän käyttää ja keitä seuraa, prosessia kutsutaan myös itsevalinnaksi. Se eroaa siten → suodatuskuplasta, joka rakentuu alustan puolella tapahtuvan algoritmisen personoinnin avulla. \n\n#### Vahvistusvinouma\n\nYmpäristövalintaa ohjaa osittain vahvistusvinouma, eli kognitiivinen taipumus etsiä ja luottaa tietoihin ja lähteisiin, jotka ovat yhdenmukaisia olemassa olevien uskomusten kanssa. Vahvistava vaikutus johtuu itse sosiaalisesta rakenteesta, ei näkymättömästä algoritmisesta suodatuksesta.\n\n#### Episteeminen kupla {{episteemiset kuplat}}\n\nC\\. Thi Nguyen (2020) tekee käsitteellisen eron, jolla on merkitystä interventioiden kannalta:\n\n* **Episteeminen kupla** on sosiaalinen rakenne, jossa muut merkitykselliset äänet puuttuvat kokonaan. Sen asukkaat eivät kuule vastakkaisia näkemyksiä, mutta eivät myöskään aktiivisesti torju niitä.\n* **Kaikukammio** suppeassa merkityksessä on sosiaalinen rakenne, jossa muut merkitykselliset äänet aktiivisesti diskreditoidaan. Jäsenet saattavat kuulla vastakkaisia näkökulmia, mutta oppivat epäilemään niiden lähteitä.\n\nEpisteeminen kupla voidaan avata tuomalla siihen uutta tietoa. Kaikukammio vastustaa korjausta jopa silloin, kun ulkoista näyttöä esitetään, koska näiden todisteiden lähteet on jo mitätöity. \n\n\n:::varoitus\nOman ympäristön valikoiman laajentaminen voi hajottaa episteemisen kuplan, mutta täysin vakiintuneen kaikukammion purkaminen vaatii vaativampaa työtä, jossa luottamus suljettuihin lähteisiin on rakennettava uudelleen.\n\n:::\n\n\n:::varoitus\nEmpiiriset tutkimukset viittaavat siihen, että vahvat, ideologisesti eristetyt kaikukammiot ovat harvinaisempia kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää (Guess ym. 2018), mutta siellä missä niitä esiintyy, ne voivat olla erittäin vastustuskykyisiä korjauksille. Pelkkä ryhmän sisäinen yksimielisyys ei sinänsä ole kaikukammio. Sen määrittelevä piirre on ulkopuolisten näkökulmien aktiivinen poissulkeminen tai diskreditointi.\n\n:::\n\n### Tili {{accounts}}\n\nTili on käyttäjän identiteetti digitaalisessa tietoympäristössä, profiili, jonka kautta hän julkaisee, jakaa ja on vuorovaikutuksessa. Sen takana on henkilö, organisaatio tai automatisoitu ohjelmisto (botti). Perinteisesti tietokohteen lähde oli nimetty kirjoittaja, joka voitiin tunnistaa sen alkuperäiseksi tekijäksi. \n\n\n:::varoitus\nDigitaalisissa ympäristöissä toimijat toimivat usein salanimillä: tili on näkyvissä, mutta sen takana olevaa todellista identiteettiä ei tarvitse paljastaa, eivätkä ne välttämättä ole samat. Tämä tekee → lähteen luotettavuuden arvioinnista huomattavasti vaikeampaa: ilman nimettyä tekijää ei usein ole aiempia saavutuksia, asiantuntemusta tai taustayhteyksiä, joita voitaisiin arvioida.\n\n:::\n\n\n:::info\nSeuraavissa osioissa käytetään luettavuuden vuoksi usein termiä ”käyttäjä” termin ”tili” sijaan, vaikka ”tili” on tarkempi termi, sillä yksi käyttäjä voi ylläpitää useita tilejä samassa tietoympäristössä.\n\n:::\n\n#### Käyttäjätunnus {{usernames}}\n\nKäyttäjätunnus on yksilöllinen tilitunniste, jonka käyttäjä valitsee rekisteröityessään alustalle; samalla alustalla ei voi olla kahta tiliä, joilla on käyttää samaa käyttäjänimeä. Alustasta riippuen se toimii kirjautumistunnuksena, julkisen profiilin tunnisteena tai molempina.\n\n#### Käyttäjätunnus {{handles}}\n\nKäyttäjätunnus on käyttäjänimen julkinen muoto sosiaalisen median alustalla: tunniste, jonka avulla tili voidaan löytää, osoittaa ja mainita; se esitetään yleensä @-merkin kanssa ja näkyy profiilin URL-osoitteessa. Useimmilla alustoilla käyttäjätunnus ja käyttäjänimi ovat identtiset; muutamilla, kuten Facebook, käyttävät URL-osoitteessa erillistä käyttäjänimeä ja näyttävät julkisesti ei-yksilöllisen näyttönimen.\n\n#### Näyttönimi {{display names}}\n\nNäytönimi on profiilissa ja viestien vieressä näkyvä nimi. Sen voi valita vapaasti, se voi sisältää välilyöntejä ja erikoismerkkejä, eikä sen tarvitse olla ainutlaatuinen, joten useilla tileillä voi olla sama nimi. Sitä ei voi käyttää tilin tunnistamiseen tai osoittamiseen.\n\n#### Käyttäjätunnus {{user ids_userid_userids}}\n\nKäyttäjätunnus on alustan tilille antama sisäinen tunniste, joka on yleensä numeerinen. Käyttäjä ei valitse sitä, ja se pysyy yleensä samana, vaikka käyttäjänimi tai näyttönimi muuttuisi. Alustat käyttävät sitä sisäisesti eivätkä julkiseen osoittamiseen.\n\n#### Maininta / @Maininta {{mentinmentions_@mention_@mentions}}\n\nMaininta on tapa viitata tiliin kirjoittamalla @-merkki ja sen jälkeen tilin käyttäjätunnus viestiin, kommenttiin, kuvatekstiin tai viestiin. Se lähettää yleensä ilmoituksen tilille ja linkittää sen profiiliin. @-merkkijono on käyttäjätunnus; sen käyttäminen on maininta.\n\n### Tilin tavoittavuus {{reach_reaches_reached}}\n\nUseat tekijät määrittävät sen, kuinka moniin käyttäjiin tai vastaanottajiin tili voi potentiaalisesti tavoittaa, kun se julkaisee tai jakaa tietokohteen:\n\n* #### seuraajien tai tilaajien määrä\n* #### vahvistustila \n* #### tilin asema: ikä, vuorovaikutushistoria, maine alustalla\n\nKattavuus vaikuttaa näkyvyyteen kahdella tavalla:\n\n* **suoraan**: laajalle ulottuvien tilien jakamat sisältökohteet näkyvät useammissa syötteissä jakamishetkellä\n* **epäsuorasti**: laajalle ulottuvilla tileillä syntyy enemmän vuorovaikutuksesta johdettuja signaaleja, joita alustan algoritmit sitten käyttävät nostamaan tietokohteita sijoituksissa (→ algoritminen kuratointi)\n\nKattavuus vaihtelee suuresti: yksityisellä tilillä, jolla on 100 seuraajaa, ja julkisella tilillä, jolla on miljoona seuraajaa, on näkyvyyteen vaikuttava vaikutusvalta täysin eri mittakaavassa.\n\n## Vuorovaikutus {{käyttäjän toiminta_käyttäjän toimet}}\n\nVuorovaikutus kattaa kaikki käyttäjän toimet, eli kaiken, mitä käyttäjä tarkoituksellisesti tekee informaatioympäristössä, sisällön vastaanottamisesta sen kommentointiin ja oman sisällön tuottamiseen. COBRA-mallia (Muntinga ym. 2011) soveltaennämä toimet voidaan jakaa kolmeen nousevaan tasoon: kulutus, osallistuminen ja luominen.\n\n| Kulutus | \\- haku<br>\\- valinta / klikkaus<br>\\- katselu / kuuntelu / lukeminen<br>\\- ostaminen / lataaminen<br>\\- tallentaminen / kirjanmerkin lisääminen |\n|-------------|-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------|\n| Vuorovaikutus | \\- tykkääminen / reagoiminen<br>\\- seuraaminen / tilaaminen<br>\\- arvioiminen / arvosteleminen<br>\\- jakaminen |\n| Luominen    | \\- luominen: jakaminen<br>\\- uudelleenluominen: vastaaminen / kommentointi |\n\n### Suodatuskupla {{filter bubbles}}\n\nSuodatuskupla on algoritmisen personoinnin aiheuttama informaatioeristyksen tila, jossa käyttäjä altistuu yhä enemmän sisällölle, joka vastaa hänen pääteltyjä mieltymyksiään ja aiempaa käyttäytymistään, kun taas poikkeava sisältö saatetaan suodattaa pois, tyypillisesti ilman käyttäjäntietämättä.\n\nTermin keksi Eli Pariser (2011) kuvaamaan, kuinka Googlen, Facebookin ja vastaavien alustojen personointialgoritmit voivat tuottaa järjestelmällisiä altistumisen epäsymmetrioita käyttäjien signaalien perusteella. \n\n\n:::varoitus\nEmpiirinen tutkimus on merkittävästi tarkentanut Pariserin alkuperäistä teesiä. Tutkimuksissa on havaittu, että algoritminen personointi vaikuttaa kyllä siihen, mitä käyttäjät näkevät, mutta suurin osa käyttäjistä kohtaa silti ideologisesti monipuolista sisältöä: osittain siksi, että heidän omissa sosiaalisissa verkostoissaan on erilaisia näkemyksiä, ja osittain siksi, että algoritmit eivät eristä käyttäjiä niin täydellisesti kuin yleisessä keskustelussa annetaan ymmärtää (Bakshy ym. 2015; Flaxman ym. 2016; Bruns 2019).\n\nSuodatuskuplailmiö on todellinen, mutta tyypillisesti heikompi kuin yleisesti oletetaan.\n\n:::\n\n## Levitys: Julkaiseminen {{circulation_post_posts_posting_posted}}\n\nKun tietokohde on luotu, sen julkaiseminen tuo sen ensimmäistä kertaa tietoympäristöön: sen luoja julkaisee, lähettää, julkaisee tai välittää sen. Tämä ensimmäinen julkaisu eroaa uudelleenlevityksestä, jossa muut välittävät olemassa olevaa kohdetta eteenpäin.\n\n### Trendit {{trending_trend_trends}}\n\nTrendi on alustan määrittämä tila, joka osoittaa, että tietty aihe tai hashtag herättää lyhyessä ajassa äkillisen käyttäjäaktiivisuuden nousun monissa erillisissä viesteissä, joissa aihetta käsitellään tai sitä jaetaan. Tärkeää on kasvuvauhti, ei kokonaismäärä.\n\nTrendit voivat syntyä orgaanisesti monista itsenäisistä julkaisuista tai ne voidaan luoda koordinoidun julkaisemisen ja botti-verkostojen avulla (→ koordinoitu vahvistaminen).\n\nMyös alusta itse vaikuttaa trendeihin edistämällä, suodattamalla tai tukahduttamalla sitä, mikä nousee esiin (→ alustan puolelta tapahtuva kuratointi).\n\n\n:::varoitus\nSisältö, joka herättää nopeita reaktioita, kuten kiistanalaiset tai tunnepitoiset aiheet, nousee todennäköisemmin trendiksi, vaikka sen näkyvyys riippuu myös alustan sijoitus- ja moderointimekanismeista.\n\n:::\n\n\n:::info\n#### Hashtag {{hashtagit}}\n\nHashtag on avainsana tai lause, joka on merkitty #-symbolilla ja kirjoitettu ilman välilyöntejä. Se linkittää julkaisun kaikkiin muihin samaa tunnistetta sisältäviin julkaisuihin, jolloin hajanaiset julkaisut muodostavat yhteisen aiheen ympärille haettavan ryhmän.\n\nKuka tahansa voi liittää hashtagin julkaisuun, mikä tekee siitä näkyvyyden lisäämisen välineen: laajasti käytetty tai trendikäs tunniste sijoittaa viestin osaksi laajempaa virtaa ja tuo sen näkyviin kyseistä tunnistetta seuraaville käyttäjille. Koska hashtag kokoaa yhteen monia erillisiä viestejä, se voi itsessään herättää aktiivisuuden aallon ja nousta trendiksi (→ trendi), mikä tekee siitä myös usein kohteen koordinoiduille kampanjoille, joissa tunnistetta levitetään massiivisilla julkaisuilla (→ koordinoitu vahvistaminen).\n\n:::\n\n## Uudelleenkierrätys: jakaminen, välittäminen, uudelleenjulkaiseminen {{uudelleenkierrätys_uudelleenkierrättää_uudelleenkierrättää_uudelleenkierrättää_uudelleenkierrätetty_jakaa_välittää_julkaisee uudelleen_jakaa_välittää_julkaisee uudelleen_jaettu_välitetty_julkaistu uudelleen}}\n\nTilit välittävät olemassa olevia informaatioyksiköitä eteenpäin jakamalla, välittämällä, linkittämällä, uudelleenjulkaisemalla tai muulla tavalla kierrättämällä niitä. Jokaista tiliä ylläpitää henkilö, organisaatio tai automatisoitu ohjelmisto (botti). \n\n\n:::varoitus\nKun tietokohde välitetään eteenpäin lisäämällä siihen kommentteja, tulkintoja tai uudelleenmuotoilua, syntyy uusi tietokohde, jolla on uusi tekijä (→ uudelleenluominen).\n\n:::\n\n### Viraliteetti {{viral}}\n\nViraalisuus on ilmiö, jossa yksittäinen informaatiokappale leviää nopeasti kierrättämisen kautta, aivan kuten virus leviää: käyttäjät jakavat tai julkaisevat sen uudelleen, toiset välittävät sen edelleen, ja tästä seuraava sitoutuminen nostaa sen sijoitusta, jolloin se nousee esiin yhä useammille tileille (→ algoritminen vahvistuminen).\n\nTiedonjakokohde jaetaan todennäköisemmin, kun se herättää voimakkaita tunteita, moraalisia reaktioita tai ryhmän ulkopuolisiin kohdistuvaa vihamielisyyttä, etenkin poliittisissa tai konfliktipainotteisissa yhteyksissä. Alkuperäisen tilin laajaa → tavoittavuutta ei vaadita: myös pienet tilit voivat tuottaa erittäin viraalisia tiedonjakokohteita.\n\nViraalisuus voi syntyä orgaanisesti tai se voidaan luoda koordinoidun jakamisen ja sitoutumisen avulla (→ koordinoitu vahvistuminen).\n\n#### ☑ Viraalisuus vs. trendit\n\n| Ominaisuus | Viraalisuus | Trendit |\n|---------|----------|----------|\n| **Mikä saa näkyvyyttä** | Yksittäinen sisältökohde, kuten tietty julkaisu, video tai kuva | Aihe tai hashtag: ei yhtä tiettyä kohdetta, vaan monet erilliset julkaisut, jotka käsittelevät samaa aihetta tai sisältävät saman hashtagin |\n| **Tärkeimmät tekijät** | Käyttäjät jakavat, uudelleenjulkaisevat tai välittävät sisältökohteen muille, jotka puolestaan välittävät sen eteenpäin; tämä ketjureaktiona etenevä leviäminen voi vahvistua, kun siitä seuraava vuorovaikutus nostaa kohteen sijoitusta (→ algoritminen vahvistuminen) | Monet erilliset julkaisut käsittelevät samaa aihetta tai sisältävät samaa hashtagia lyhyen ajan kuluessa; alusta tunnistaa, kuinka nopeasti tämä aktiivisuus kasvaa, ei sitä, kuinka paljon sitä on yhteensä, ja nostaa aiheen tai hashtagin esiin kokonaisuutena (→ trendien tunnistaminen) |\n| **Aikakuvio** | Voi jatkua pidemmällä aikavälillä | Aikarajoitettu; kestää niin kauan kuin aktiivisuuden taso pysyy korkeana tai alusta nostaa sitä esiin |\n| **Miten sitä voidaan manipuloida** | Koordinoitu jakaminen, botien vahvistus tai keinotekoinen vuorovaikutus, joka kohdistuu tiettyyn sisältökohteeseen (→ koordinoitu vahvistus) | Koordinoidut julkaisukampanjat tai botiverkostojen avulla luodut trendit (→ koordinoitu vahvistaminen) |\n\n\n:::info\nSekä viraalisuus että trendit voivat syntyä orgaanisesti, niitä voivat vauhdittaa koordinoidut toimijat (→ koordinoitu vahvistaminen) tai ne voivat muotoutua alustan oman kuratoinnin kautta. Molemmat suosivat yleensä emotionaalisesti herättävää, moraalisesti latautunutta tai eripuraa aiheuttavaa sisältöä, erityisesti poliittisissa tai konfliktipainotteisissa yhteyksissä.\n\n:::\n\n## Uudelleenluominen: lainaaminen, muokkaaminen, uudelleenmiksaus {{re-creation_recreation_re-create_re-creates_re-created_re-creating_quotes_edits_remixes_quoted_edited_remixed}}\n\nKäyttäjä tai toimija luo olemassa olevasta informaatiokohteesta uuden, johdetun version lainaamalla, kommentoimalla, muokkaamalla, tiivistämällä, yhdistelemällä, uudelleenkehystämällä tai upottamalla sen uuteen kontekstiin. Toisin kuin uudelleenlevitys, jossa sama kohde välitetään eteenpäin muuttumattomana, uudelleenluominen tuottaa uuden informaatiokohteen, jolla on uusi tekijä. Tästä tekijästä tulee toissijainen lähde: johdettu kohde sisältää hänen valintansa ja kehystyksensä, ei pelkästään alkuperäistä sisältöä.\n\n### Heijastusvaikutus {{diffusion_cross-environment diffusion_spill-over_spillover_spills over_spilled over}}\n\nHeijastusvaikutus on ilmiö, jossa sama informaatio ilmestyy useampaan kuin yhteen informaatioympäristöön ja tavoittaa alkuperäisen ympäristön ulkopuolisen yleisön. Se syntyy **ympäristöjen välisen leviämisen** kautta, kun uudelleenluominen siirtää informaatiota rajan yli: toimija muuntaa yhden tiedon sisällön toiseksi sisällöksi toisessa ympäristössä, joko journalistisen raportoinnin, toimituksellisen kuratoinnin tai käyttäjän muualla esittämän lainauksen kautta.\n\n* Tieteellisellä foorumilla jaettu tutkimustulos saatetaan keskustella sosiaalisessa mediassa, minkä jälkeen tekoälyavustaja laatii siitä yhteenvedon.\n* Aihe, jota botit ovat keinotekoisesti vahvistaneet sosiaalisen median alustalla, saatetaan ottaa esille toimittajien toimesta ja raportoida uutisena.\n\n\n:::info\nLevittäminen lisää sekä luotettavan että epäluotettavan tiedon ulottuvuutta. Koska sama tieto esiintyy tällöin useissa ympäristöissä samanaikaisesti, se näyttää myös yleisesti vakiintuneemmalta kuin se todellisuudessa on.\n\n:::\n\nLevittäminen voi tapahtua orgaanisesti, tai se voidaan käynnistää manipuloimalla sisältöä uusille alustoille (→ koordinoitu vahvistaminen).\n\n#### Episteeminen pesu\n\nEpisteeminen pesu on ympäristöjen välisen leviämisen erityinen vaikutus. Se tapahtuu, kun toissijaista lähdettä pidetään luotettavampana kuin alkuperäistä, esimerkiksi kun nimettömästä viestistä peräisin oleva väite ilmestyy uudelleen virallisessa julkaisussa tai vertaisarvioidussa artikkelissa. Tällöin tieto vaikuttaa luotettavammalta pelkästään sen vuoksi, että se on siirtynyt toiseen ympäristöön, vaikka sen taustalla olevat väitteet ja todisteet ovat pysyneet muuttumattomina.  \n\n\n:::varoitus\nEpisteeminen pesu paljastaa vastaanottajien taipumuksen: koska lähde vaikuttaa luotettavalta, he olettavat, että sen sisältämä tieto on luotettavaa.\n\n:::\n\n\n:::menestys\nStokel-Walker, C. (2026). Tutkijat keksivät tekaistun taudin. Tekoäly kertoi ihmisille, että se oli todellinen. Nature, 652(8110), 559–561. <https://doi.org/10.1038/d41586-026-01100-y:>\\nGöteborgin yliopiston tutkimusryhmä, lääketieteen tutkijan johdolla keksi kuvitteellisen ihosairauden nimeltä Bixonimania testatakseen, omaksuisivatko ja toistaisivatko tekoälyjärjestelmät lääketieteellistä väärää tietoa. He esittivät sen oletettuna sairaudena, joka liittyi näyttöjen sinisen valon altistukseen ja jonka oireita olivat esimerkiksi silmien kipu ja kutina sekä silmäluomien vaaleanpunertava sävy. Sitten he loivat tarkoituksellisesti vääriä, akateemisilta näyttäviä esipainoksia, joihin oli upotettu selviä varoitusmerkkejä: kuvitteellinen kirjoittaja, jonka valokuva oli luotu tekoälyn avulla, olematon yliopisto sekä viittaukset Tähtilaivaston akatemiaan ja USS Enterpriseen.\n\nMuutaman viikon kuluessa suuret tekoälypohjaiset chatbotit alkoivat esittää bixonimaniaa todellisena lääketieteellisenä sairaudena ja tarjosivat joissakin tapauksissa käyttäjille selittäviä tai terveyteen liittyviä neuvoja. Samanaikaisesti väärennettyä materiaalia siteerattiin ainakin yhdessä julkaistussa artikkelissa, joka on sittemmin peruutettu, Springer Nature -kustantamon *Cureus*-lehdessä. Nature-lehti raportoi, että esijulkaisut on sittemmin poistettu sivustolta [Preprints.org](http://Preprints.org).\n\nYmpäristöjen välinen leviäminen: blogikirjoitukset → väärennetty esipainos → verkkohakurobotit → tekoälychatbottien vastaukset → akateeminen viittaus\n\n:::\n\n# Gatekeeping {{gate-keeping}}\n\nLaajimmassa merkityksessään portinvartijuus on kattava prosessi, jossa hallitaan, mitkä tiedot valitaan ja muotoillaan tiedoiksi, jotka tavoittavat ihmiset (Shoemaker & Vos 2009). Tässä mielessä se kattaa sekä tiedon muodostumisen että sen välittymisen yleisölle.\n\nTässä portinvartijatoimintaa käytetään suppeammassa merkityksessä: sen hallintaa, mitkä olemassa olevat tiedonpalaset pääsevät näkyviin tai suljetaan pois näkyvyydestä. Siten se eroaa lähteiden omasta itsensä mainostamisesta ja alustojen puolelta tapahtuvasta kuratoinnista: portinvartijatoiminta päättää, näkyykö tiedonpala lainkaan, kun taas kuratointi ja mainostaminen määrittävät, kuinka näkyvästi näkyvä tiedonpala esitetään.\n\nPerinteisesti päätökset tiedon näkyvyydestä tekivät ihmiset: toimittajat (→ toimituksellinen tarkastus). Digitaalisen muutoksen myötä niitä on yhä enemmän täydennetty automatisoiduilla tai puoliautomatisoiduilla algoritmisilla prosesseilla (→ indeksointi ja hakukoneoptimointi, → sisällön moderointi).\n\nGatekeeping toimii tiedon elinkaaren kolmessa vaiheessa: \n\n* ennen julkaisua: \n  * toimituksellinen tarkastus\n* julkaisun jälkeen: \n  * sisällyttäminen: indeksointi ja hakukoneoptimointi  \n  * poissulkeminen: suodatus ja sisällön moderointi\n\n## Julkaisua edeltävä toimituksellinen tarkastus\n\nUseiden vuosikymmenien ajan toimituksellinen tarkastus oli vakiintunut prosessi perinteisen toimituksellisen rakenteen omaavissa tietoympäristöissä, joissa toimittajat, toimituspäälliköt ja kustantajat päättivät, mitkä sisällöt julkaistiin ja mitkä eivät (Shoemaker & Vos 2009). Jos toimituksellista rakennetta ei ole, tätä julkaisua edeltävää porttia ei ole: kuka tahansa voi julkaista sisältöä ilman tarkastusta, ja portinvartijatoiminta siirtyy alla kuvattuihin julkaisun jälkeisiin prosesseihin.\n\n* toimituksellisella rakenteella varustetut tietoympäristöt:\n  * painetut tiedotusvälineet, lähetystoiminta\n  * painettujen ja lähetystoiminnan tiedotusvälineiden sekä digitaalisten kustantajien digitaaliset alustat\n* toimijat:\n  * ihmiset: toimittajat, toimitussihteerit, kustantajat\n\nDigitaalisessa mediassa ihmisen roolia täydentää yhä enemmän algoritminen valinta; tutkimuksissa tulosta kuvataan pikemminkin hybridinä rinnakkaiselona kuin täydellisenä korvaamisena (Wallace 2018).\n\n## Julkaisun jälkeinen portinvartijatoiminta\n\nJulkaisun jälkeen portinvartijatoiminta etenee kahdessa järjestyksessä seuraavassa vaiheessa: \n\n* **sisällyttäminen:** mitkä informaatiokohteet tallennetaan informaation hakujärjestelmiin \n* **poissulkeminen:** mitkä informaatiokohteet poistetaan\n\n### Sisällyttäminen: indeksointi ja hakukoneiden indeksointi {{crawl}}\n\nTietojärjestelmät indeksoivat verkkoa ja päättävät, mitkä olemassa olevat tietokohteet ne tallentavat ja asettavat saataville joko näyttöä varten (→ hakujärjestelmät, → löytämisjärjestelmät) tai käsittelyä varten (→ generatiiviset tekoälyjärjestelmät).\n\n* tietojärjestelmät\n  * hakujärjestelmät: indeksoivat indeksoidut tietokohteet hakua varten\n  * löytöjärjestelmät: kokoavat ja luettelevat tietokohteet syötteiksi\n  * generatiiviset tekoälyjärjestelmät: ottavat tietokohteita vastaan synteesiä varten\n* toimijat\n  * pääosin algoritmisia, ihmisen puuttuminen valikoiduissa kohdissa (lähteiden valinta)\n\n\n:::info\nDigitaalisissa tiedotuskanavissa ja -alustoissa, joihin käyttäjät julkaisevat sisältöä suoraan, sisällyttämisportti on pääosin auki, ellei pääsyrajoituksia ole.\n\n:::\n\n### Poissulkeminen: Suodatus ja sisällön moderointi\n\nKoska sisällyttämisportti on avoinna digitaalisissa tiedotuskanavissa ja alustoilla, joihin käyttäjät julkaisevat sisältöä suoraan, suodatus ja sisällön moderointi tapahtuvat julkaisun jälkeen toisessa vaiheessa. Alustalla olevat tietokohteet tarkistetaan alustan käytäntöjen perusteella ja poistetaan tai estetään tarvittaessa. Tietojärjestelmät soveltavat samaa poissulkemista indeksiinsä.\n\n* digitaaliset tiedotuskanavat ja -alustat, joihin käyttäjät julkaisevat sisältöä suoraan, sekä tiedonhakujärjestelmät\n  * roskapostisuodattimet: poistavat ei-toivottua tai automatisoitua massasisältöä\n  * sisältösuodattimet: poistavat käytäntöjä rikkovan sisällön (vihapuhe, laiton sisältö, graafinen materiaali)\n* toimijat\n  * hybridi: ihmismoderaattorit (faktantarkistajat ja/tai käyttäjät) ja algoritmiset suodattimet\n\nToisin kuin julkaisua edeltävä toimituksellinen tarkastus, jossa yhdistyvät sisällön valinta, järjestelmällinen laadunvalvonta ja lähteiden tarkistaminen, julkaisun jälkeisessä moderoinnissa laadunvalvontakomponentti on heikko (→ faktantarkistus): jotkut alustat merkitsevät tai luokittelevat väärää sisältöä, mutta tämä toiminto on rajallinen ja suurimmilla sosiaalisen median alustoilla vähenemässä. \n\n\n:::info\nMeta lopetti kolmannen osapuolen faktantarkistusohjelmansa tammikuussa 2025 ja korvasi sen käyttäjälähtöisillä yhteisömuistiinpanoilla: <https://www.ap.org/news-highlights/spotlights/2025/no-more-fact-checking-for-meta-how-will-this-change-media-and-the-pursuit-of-truth/>.\n\n:::\n\n# Lähteiden ohjaama itsensä mainostaminen\n\nLähteet – sisällöntuottajat, julkaisijat, mainostajat ja verkkosivustojen ylläpitäjät – mainostavat aktiivisesti tietosisältöjään tavoittaakseen yleisön. \n\nToisin kuin alustalähtöiset mekanismit, jotka muokkaavat näkyvyyttä algoritmisesti, lähteet käyttävät seuraavia strategioita vaikuttaakseen siihen, kuinka näkyvästi niiden sisältö näkyy:\n\n* kohdentaminen tiettyihin vastaanottajiin tai tileihin (→ suora osoittaminen), \n* sisällön mukauttaminen alustan sijoitusjärjestelmiin (→ SEO, SMO, alustakohtainen optimointi),\n* maksetaan suoraan näkyvyydestä (→ vaikuttajayhteistyö, maksulliset sijoitukset).\n\n## Suora osoittaminen\n\nSuora osoittaminen on hybridinen kohdentamisstrategia: se käynnistyy pääasiassa ihmisten toimesta, mutta hyödyntää myös alustan infrastruktuuria (ilmoitusjärjestelmät, algoritminen kuratointi). \n\nLähteet käyttävät seuraavia strategioita kohdentamaan sisältöä suoraan tiettyihin vastaanottajiin tai tileihin:\n\n* #### @maininnat\n* #### taggaus (valokuvissa, viesteissä tai ketjuissa)\n* #### lainausviestit ja vastausmaininnat\n* #### ryhmäviestit\n* #### postituslistan osoittaminen (Vastaanottaja, Kopio)\n\nSuora osoittaminen tuottaa kaksi erillistä näkyvyysvaikutusta:\n\n### Välitön ilmoitus kohdekäyttäjälle {{notification_notifications}}\n\nKohdekäyttäjä saa tiedon suoraan ilmoituksen kautta riippumatta siitä, olisiko hän muuten törmännyt siihen uutisvirrassaan.\n\n### Epäsuora tavoittavuus kohde käyttäjän verkoston kautta\n\nKun osoitteena on laajalle ulottuvia tilejä, viesti voi levitä alkuperäisen ilmoituksen ulkopuolelle: \n\n* näkyvyys osoitetun tilin profiilissa ilman vuorovaikutusta:\\njoillakin alustoilla (esim. X/Twitter) @maininnat ovat julkisesti näkyvissä osoitetun tilin profiilissa; \n* näkyvyys koko tilin tavoittavuusalueelle, eli sen seuraajaverkostolle:\\nkun osoitettu tili vastaa, jakaa uudelleen tai reagoi, sisältö tavoittaa koko seuraajaverkoston.\n\n## Sisällön mukauttaminen alustojen sijoitusjärjestelmiin {{alustojen sijoitusjärjestelmä_alustojen sijoitusjärjestelmät_sisällön mukauttaminen alustojen sijoitusjärjestelmiin_sisällön mukauttaminen}}\n\nLähteet mukauttavat sisältöään, metatietojaan ja rakennettaan vastaamaan niiden alustojen sijoituskriteereitä, joilla ne haluavat näkyvyyttä — maksamatta sijoittelusta.\n\n### Hakukoneoptimointi (SEO) {{hakukoneoptimointi}}\n\nSEO viittaa lähteiden puolella toteutettaviin käytäntöihin, joilla verkkosivustoja – niiden sisältöä, metatietoja ja linkkarakennetta – mukautetaan niin, että ne sijoittuvat näkyvämmin yleiskäyttöisten hakukoneiden (Google, Bing, DuckDuckGo jne.) tuloksissa.\n\nSEO on kaikkein vakiintunein optimointistrategia, koska hakukoneiden sijoitussignaalit ovat suhteellisen vakaita ja hyvin dokumentoituja. Erikoistuneet SEO-ammattilaiset, toimistot ja työkalut tukevat sen käytäntöjä.\n\n#### ☑ SEO-käytännöt {{SEO-käytäntö_hakukoneoptimointikäytäntö_hakukoneoptimointikäytännöt}}\n\n\n:::menestys\n* avainsanatutkimus ja avainsanojen integrointi otsikoihin, alaotsikoihin ja tekstiin\n\n\n* metatietojen optimointi (otsikkotunnisteet, metakuvaukset, vaihtoehtoinen teksti)\n* linkkien rakentaminen (sisäänpäin suuntautuvien linkkien hankkiminen arvovaltaisilta sivustoilta)\n* sivuston rakenne ja sisäiset linkit\n* sivun latausnopeus ja mobiiliystävällisyys\n* hakutarkoituksen mukaisen sisällön tuottaminen\n\n:::\n\n\n:::info\nSEO ei muuta sitä, miten hakukoneet sijoittavat sivuja, vaan se mukauttaa verkkosivuston vastaamaan olemassa olevia sijoituskriteerejä. Lähteet voivat vaikuttaa siihen, mitä algoritmi näkee, mutta eivät siihen, miten se tekee päätöksensä.\n\n:::\n\n### Sosiaalisen median optimointi (SMO) {{sosiaalisen median optimointi_sosiaalisen median optimoinnit}}\n\nSMO viittaa lähdepuolen käytäntöihin, joilla maksimoidaan sisällön näkyvyys, sitoutuminen ja jaettavuus sosiaalisen median alustoilla.\n\nSMO on vähemmän vakiintunutta kuin SEO, koska sosiaalisen median sijoitussignaalit ovat epäselvempiä ja alustakohtaisiakohtaisia. Käytännöt muuttuvat algoritmien muuttuessa.\n\n#### ☑ SMO-käytännöt {{SMO-käytäntö_sosiaalisen median optimoinnin käytännöt_sosiaalisen median optimoinnin käytäntö}}\n\n\n:::menestys\n* hashtag-strategiat (trendikkäät tai aihekohtaiset tunnisteet)\n\n\n* julkaisun ajoitus (kun kohdeyleisöt ovat aktiivisia)\n* sisältömuotojen valinta (lyhyet videot, karusellit, Reels-videot)\n* otsikoiden ja kiinnittävien aloitusten suunnittelu (nopea huomion herättäminen)\n* vuorovaikutuksen edistäminen (kysymykset, kyselyt, toimintakehotukset)\n* sisällön uudelleenkäyttö eri alustoilla\n\n:::\n\n### Alustakohtainen optimointi {{alustakohtaiset optimoinnit}}\n\nYleisten SEO- ja SMO-strategioiden lisäksi jokaisella alustalla on oma sijoituslogiikkansa ja sisältökäytäntönsä, mikä edellyttää räätälöityjä optimointistrategioita.\n\n#### ☑ Alustakohtaiset optimointistrategiat {{alustakohtainen optimointistrategia}}\n\n\n:::menestys\n* **TikTok**\n  * Muoto: pystysuuntaiset lyhyet videot, trendikkäät äänet\n  * Strategiat:\n    * kiinnitä katsojien huomio kolmen ensimmäisen sekunnin aikana\n    * julkaise säännöllisesti ruuhka-aikoina\n* **Instagram**\n  * Muoto: korkealaatuiset kuvat, Reels-keskeinen sisältö\n  * Strategiat:\n    * käytä hashtageja strategisesti\n    * hyödynnä sisältöä eri muodoissa (julkaisut, Stories, Reels)\n* **YouTube**\n  * Muoto: pitkä video, jossa on vahva alku sekä avainsanoja sisältävät otsikot ja kuvaukset\n  * Strategiat:\n    * optimoi pikkukuvat klikkausmäärien maksimoimiseksi\n    * maksimoi katseluaika suositusten laukaisemiseksi\n* **LinkedIn**\n  * Muoto: pitkät ammatilliset julkaisut, natiiviartikkelit\n  * Strategiat:\n    * julkaise natiivisti (vältä ulkoisia linkkejä)\n    * kannusta verkostoituneeseen vuorovaikutukseen taggaamalla\n* **X (Twitter)**\n  * Muoto: ytimekäs teksti, ketjut pidemmälle sisällölle\n  * Strategiat:\n    * käytä vahvoja koukkuja ensimmäisessä rivissä\n    * vastaa laajalle ulottuville tileille näkyvyyden lisäämiseksi\n\n:::\n\n\n:::info\nAlustakohtainen optimointi edellyttää kunkin alustan sijoitusjärjestelmän, kohdeyleisön käyttäytymisen ja sisältömuotojen mieltymysten ymmärtämistä. Se, mikä toimii TikTokissa, toimii harvoin LinkedInissä.\n\n:::\n\n## Maksullinen näkyvyys\n\n### Vaikuttajayhteistyö {{influencer partnership_influencer_influencers}}\n\nVaikuttajayhteistyöt ovat maksullisia yhteistyömuotoja, joissa lähteet palkkaavat henkilöitä, joiden tilillä on laaja tavoittavuus, mainostamaan tietosisältöjään. \n\nMaksu tapahtuu rahana tai luontoissuorituksena (ilmaiset tuotteet, palvelut tai muut edut). \n\nYdinmekanismi on ”tavoittavuus palveluna”: lähde ostaa pääsyn vaikuttajan seuraajaverkostoon. \n\n\n:::info\nVaikuttajayhteistyöt ilmoitetaan toisinaan selvästi (”Mainos”, ”Maksettu yhteistyö”), toisinaan vain epäselvästi tai ei lainkaan. Ilmoitusvaatimukset vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja alustoittain.\n\n:::\n\n### Maksulliset sijoitukset {{paid placement_ads_ad_advertisements_sponsored content}}\n\nMaksulliset sijoitukset ovat lähteen puolella käytetty käytäntö, jossa alustoille maksetaan suoraan näkyvyydestä. \n\nSponsoroitu sisältö sijoitetaan orgaanisen sisällön rinnalle seuraavissa muodoissa: \n\n* sponsoroidut hakutulokset (hakukonemainokset), \n* sponsoroidut julkaisut ja mainostettu sisältö (sosiaalinen media) tai \n* näyttömainokset (bannerit, videot).\n\nMaksulliset sijoitukset ohittavat orgaaniset sijoitusjärjestelmät: sen sijaan, että sisältöä optimoitaisiin hyvän sijoituksen saavuttamiseksi, lähde maksaa alustalle suoraan sijoituksesta.\n\n\n:::info\nNe on toisinaan merkitty selvästi (”Sponsoroitu”, ”Mainos”), mutta toisinaan ne ovat vain vaikeasti erotettavissa orgaanisista tuloksista. Merkintäkäytännöt vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja alustoittain. \n\n:::\n\n# Alustapuolinen kuratointi\n\nAlustan puolella tapahtuva kuratointi tarkoittaa sitä, että alusta itse määrittelee, kuinka näkyvästi tietokohteet esitetään. Se toimii kahdella tavalla: \n\n* julkaisun jälkeinen toimituksellinen kuratointi \n* algoritminen kuratointi\n\n## Julkaisun jälkeinen toimituksellinen kuratointi\n\nToimituksellinen kuratointi, eli se, että ihmistoimittajat tai alustan ylläpitäjät tuovat tarkoituksellisesti esiin valikoituja sisältöjä, on nykyään vain vähäisessä roolissa: useimmilla suurilla digitaalisilla alustoilla näkyvyys määräytyy ylivoimaisesti algoritmien avulla. \n\nSiellä missä se on säilynyt, se rajoittuu pääasiassa muutamiin yhteyksiin, kuten:\n\n* uutisten löytämisjärjestelmien pääuutisosiot (esim. Apple News, Google Newsin ”Toimittajien valinnat”)\n* korostetut käyttäjien julkaisut sosiaalisessa mediassa (esim. LinkedInin oma uutistiimi, joka valitsee ”Top Stories” -juttuja jäsenten julkaisuista)\n\n## Algoritminen kuratointi\n\nAlgoritminen kuratointi on käytettävissä olevien tietokohteiden algoritmista valintaa, järjestämistä ja esittämistä. Se määrittää, kuinka näkyvästi ne esitetään, ei sitä, ovatko ne lainkaan saatavilla (→ portinvartijuus).\n\nSe toimii kahdella tavalla, jotka eroavat toisistaan sen mukaan, pystyykö alusta tunnistamaan yksittäisen käyttäjän kirjautumisen, evästeiden tai laitetunnisteiden avulla:\n\n* **ei-personoitu algoritminen kuratointi:** sama kaikille käyttäjille\\nSe perustuu ainoastaan tietokohteiden ja lähteiden ominaisuuksiin sekä kokonaisvuorovaikutukseen (vuorovaikutukset, joita tietokohde herättää koko yleisössä), ei siihen, kuka sisältöä katselee.\n* **algoritminen personointi:** räätälöity yksilölle\\nSe perustuu käyttäjän seurattuihin signaaleihin. Jos alusta pystyy tunnistamaan käyttäjän uudelleen eri vierailujen välillä ja tallentaa nämä signaalit, se rakentaa käyttäjästä algoritmisen profiilin; mitä enemmän profiili sisältää tietoa, sitä tarkemmin alusta voi räätälöidä sitä, mitä käyttäjä näkee.\n\n\n:::info\nIlman tällaista tunnistamista, esimerkiksi vieras- tai incognito-istunnossa ilman kirjautumista tai evästeitä, sovelletaan vain ei-henkilökohtaista algoritmista sisällön valintaa. Alusta voi silti mukauttaa tuloksia alueittain IP-osoitteen perusteella, mutta se on kontekstuaalista, ei yksilöllistä: kaikki samalla alueella olevat näkevät saman sisällön.\n\n:::\n\n\n:::varoitus\n#### Käyttäjän uudelleen tunnistaminen\n\nAlusta tunnistaa palaavan käyttäjän jollakin kolmesta tavasta, jotka eroavat toisistaan kattavuuden ja pysyvyyden suhteen:\n\n* **kirjautuminen:** käyttäjä kirjautuu sisään tilillään. Tämä on luotettavin tapa ja toimii laitteiden välillä, koska toiminta on sidottu tiliin eikä yksittäiseen selaimeen.\n* **evästeet:** alusta tallentaa tunnisteen käyttäjän selaimeen ja lukee sen käyttäjän palatessa. Tämä on sidottu yhteen selaimeen yhdellä laitteella, ja käyttäjä voi poistaa sen.\n* **laitetunnisteet:** alusta lukee laitteen tai selaimen teknisiä ominaisuuksia tai yhdistää useita niistä lähes ainutlaatuiseksi sormenjäljeksi. Tämä toimii jopa ilman kirjautumista tai evästeitä, ja käyttäjän on vaikeinta välttää sitä.\n\nKäytännössä alustat yleensä yhdistävät näitä menetelmiä sen sijaan, että luottaisivat vain yhteen.\n\n:::\n\n#### ☑ Käyttäjäsignaalit {{seurattuja signaaleja_seurattuja käyttäjäsignaaleja_seurattu signaali_seurattu käyttäjäsignaali_käyttäjäsignaali}}\n\nKäyttäjäsignaalit ovat tietoja, joita alusta kerää käyttäjästä tietokohteiden valinnan ja näkyvyyden räätälöimiseksi. Monet niistä syntyvät, kun käyttäjät valitsevat, ovat vuorovaikutuksessa, reagoivat tai luovat kohteita. Kaikki eivät johdu tarkoituksellisista toimista, kuten klikkaamisesta tai tykkäämisestä; osa syntyy vähemmän tarkoituksellisesta käyttäytymisestä, kuten siitä, kuinka kauan käyttäjä viipyy sivulla tai kuinka pitkälle hän vierittää sivua. Näiden käyttäytymisestä johdettujen signaalien lisäksi alustat hyödyntävät myös tili- ja kontekstitietoja. Kaikesta tästä ne päättelevät käyttäjän kiinnostuksen kohteet, sisällön relevanssin, käyttäjän tyytyväisyydestä, suosiosta tai todennäköisestä tulevasta sitoutumisesta. Käyttäjät eivät useinkaan ole tietoisia siitä, kuinka monta signaalia voi vaikuttaa siihen, mitä he saattavat kohdata seuraavaksi.\n\n| Tyyppi | Mikä se on | Esimerkkejä |\n|------|------------|----------|\n| #### Sitoutumisesta johdetut signaalit | Sitoutumisen aikana kerätyt signaalit, mukaan lukien huomion mittaukset | \\- mihin sisältöihin käyttäjä on sitoutunut<br>\\- käyttäjän toiminnan tyyppi (→ sitoutuminen)<br>\\- käyttäjän toiminnasta johdetut mittaukset <br>(viipymisaika; vierityssyvyys, hiiren viemisen / ohittamisen käyttäytyminen) |\n| #### Tilitiedot | Tiedot käyttäjästä ja hänen yhteyksistään | \\- käyttäjäprofiili (ikä, kiinnostuksen kohteet, ammatti, sukupuoli)<br>\\- kieliasetukset<br>\\- linkitetyt tilit<br>\\- yhteystietoluettelo / osoitekirja |\n| #### Kontekstitiedot | Tiedot tilanteesta, jossa käyttäjä käyttää alustaa | \\- sijainti, esim. johdettu IP-osoitteesta<br>\\- laitteen tyyppi (esim. puhelin tai kannettava tietokone)<br>\\- käyttöajankohta |\n\n\n:::info\nToisin kuin tili- ja kontekstitiedot, sitoutumisesta-perusteiset signaalit riippuvat tietokohteen aiemmasta näkyvyydestä: kohde on ensin näytettävä, ennen kuin käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa sen kanssa. Tämä tekee vuorovaikutuksesta itseään vahvistavaa: kohde, jolla on aiemmin ollut paljon vuorovaikutusta, sijoittuu korkeammalle, saa enemmän näkyvyyttä, ja houkuttelee siten vielä enemmän vuorovaikutusta. Tämä itseään vahvistava dynamiikka on → algoritminen vahvistuminen.\n\nSaman dynamiikan voivat laukaista myös tahallaan koordinoidut toimijat, jotka luovat vuorovaikutusta (→ koordinoitu vahvistuminen).\n\n:::\n\n### Ei-henkilökohtainen algoritminen kuratointi\n\nEi-henkilökohtainen algoritminen kuratointi soveltaa samaa logiikkaa kaikkiin käyttäjiin riippumatta siitä, kuka hakee tai selaa sisältöä. Se toimii kahden päätoiminnon kautta: \n\n* sijoittaminen\n* trendien tunnistaminen\n\n#### Järjestäminen {{rank_order_rankings_ordering}}\n\nJärjestämisessä saatavilla olevat informaatioyksiköt järjestetään paremmuusjärjestykseen, jolloin osa sijoitetaan näkyvyysasteikolla korkeammalle ja osa alemmaksi. Järjestys määräytyy järjestämissignaalien perusteella, joita yleensä yhdistellään sen sijaan, että niitä sovellettaisiin erikseen:\n\n* **tietokohteen ja lähteen ominaisuudet**\n  * **osuvuus:** kuinka hyvin tietokohde vastaa hakulauseketta tai kontekstia\n  * **ajantasaisuus:** kuinka ajankohtainen tietokohde on\n  * **lähteen luotettavuus:** kuinka luotettavana tai laadukkaana lähdettä pidetään\n* **yleisön kokonaisvaste**\n  * **sitoutuminen:** vuorovaikutus, jota tietokohde herättää (tykkäykset, jakamiset, kommentit, klikkaukset) \n\n\n:::varoitus\nAlgoritmit eivät mittaa **lähteen luotettavuutta** suoraan; ei ole olemassa yhtä ainoaa luotettavuusarvoa. Signaalit ovat välillisiä mittareita, joiden perusteella luotettavuus arvioidaan. Niiden tyyppi on dokumentoitu alustojen lausunnoissa, patenteissa ja alan havainnoissa, mutta niiden tarkkaa painotusta ei ole riippumattomasti vahvistettu, koska alustat eivät julkista luokittelujärjestelmiään.\n\n:::\n\n#### ☑ Signaalit, joita algoritmit käyttävät lähteen luotettavuuden arviointiin\n\n\n:::menestys\n#### **Linkkipohjaiset signaalit** \n\n* luotettavista lähteistä tulevien saapuvien linkkien määrä ja laatu\n* takalinkkiprofiilin monipuolisuus\n* linkit aihepiiriltään liittyvistä lähteistä\n\n**Entiteetin ja brändin maine** \n\n* tunnettuus nimettynä entiteettinä verkossa\n* maininnat luotettavissa lähteissä (linkin kanssa tai ilman)\n* brändihakujen määrä\n\n**E-E-A-T-indikaattorit** (Kokemus, Asiantuntemus, Auktoriteettisuus, Luotettavuus)\n\n* tunnistettavissa oleva tekijyys ja ilmoitetut pätevyydet\n* julkaisijan läpinäkyvyys (oikeudelliset tiedot, omistajuus, yhteystiedot)\n* turvallinen sivuston infrastruktuuri (HTTPS)\n* tosiasioiden paikkansapitävyys ja sisäinen johdonmukaisuus\n\n**Verkkotunnuksen tason aiemmat saavutukset**\n\n* verkkotunnuksen ikä ja toiminnan jatkuvuus\n* koko sivuston sisällön laatu\n* vakiintunut maine alalla\n\n**Viittauksiin perustuvat signaalit** (akateemiset tietokannat, uutiset) \n\n* viittausten määrä ja viittaavien lähteiden laatu\n* lehden sijoitus tai julkaisukanavan asema\n\n:::\n\n#### Trendien tunnistaminen {{trend detection_detecting trends}}\n\nTrendien tunnistus tunnistaa aiheet tai hashtagit, jotka herättävät lyhyessä ajassa äkillisen aktiivisuuden nousun.\n\nSe toimii eri tasolla kuin sijoitus. Sijoitus perustuu yksittäisiin tietoihin ja järjestää ne järjestykseen. Trendien tunnistus ei järjestä kohteita: se lukee aiheen tai hashtagin ympärille kertyvää yhdistettyä aktiivisuutta lukuisista erillisistä viesteistä, joissa aihetta käsitellään tai sitä käytetään, ja nostaa kyseisen aiheen tai hashtagin esiin kokonaisuutena. Se on yhteenvetonäkymä, joka esitetään omassa osiossaan, kuten:\n\n* trendikkäät aiheet ja hashtagit\n* alustan ”mitä tapahtuu” tai ”päivän otsikot” -osio\n\nEroa osoittava merkki on kasvuvauhti lyhyellä aikavälillä: kuinka nopeasti aiheeseen tai hashtagiin liittyvä aktiivisuus kasvaa, ei sitä, kuinka paljon sitä on yhteensä.\n\n### Algoritminen personointi\n\nAlgoritminen personointi mukauttaa tietokohteiden järjestystä, valintaa tai esitystapaa yksittäisille käyttäjille heidän seurattujen signaaliensa ja algoritmisten profiiliensa perusteella:\n\n#### Personoitu järjestys {{personalised rankings}}\n\nPersonoitu järjestys järjestää käyttäjän näkemät sisällöt eri tavalla jokaiselle käyttäjälle erikseen, hyödyntäen heidän seurattuja signaalejaan ja algoritmisia profiilejaan:\n\n* henkilökohtaiset hakutulokset (paikan, historian ja profiilin perusteella muokatut)\n* sosiaalisen median syötteiden järjestys (\"Sinulle\" -syötteet, \"Suosituimmat julkaisut\")\n\n#### Henkilökohtaiset suositukset {{henkilökohtaiset suositukset}}\n\nSuositukset ehdottavat kohteita, jotka ylittävät käyttäjän aktiivisesti pyytämät:\n\n* ”Suositeltua sinulle” -videoluettelot, ”Seuraavaksi\"-jonoja\n* ehdotetut tilattavat tilit, ryhmät tai aiheet\n* ”Ihmiset, jotka saatat tuntea”\n* aiheeseen liittyvät artikkelit, samankaltaiset tuotteet\n\n#### Henkilökohtainen mainonta {{personalised advertisement}}\n\nHenkilökohtainen mainonta kohdistaa maksullista sisältöä yksittäisille käyttäjille heidän algoritmisen profiilinsa perusteella. Alustan algoritmit päättävät, mikä mainos tavoittaa minkäkin käyttäjän:\n\n* aiempien hakukyselyjen perusteella räätälöidyt hakumainokset\n* profiilin ja käyttäytymisen perusteella kohdennetut sponsoroidut julkaisut sosiaalisessa mediassa\n* verkkosivustoilla näkyvät uudelleen kohdennetut display-mainokset\n\n\n:::varoitus\nKaksi käyttäjää samalla alustalla — jopa samalla hakukyselyllä — näkevät tyypillisesti huomattavasti erilaista sisältöä.\n\n:::\n\n# Tiedon vahvistaminen {{tiedon vahvistaminen_vahvistaa_vahvistukset_vahvistaminen}}\n\nVahvistaminen on prosessi, jossa tietokohteen, aiheen tai hashtagin näkyvyys laajenee yksittäisen käyttäjän ulkopuolelle moniin tileihin ja joskus jopa eri tietoympäristöihin.\n\nTämä tuottaa kolme ilmiötä:\n\n* **trendi**, jossa aihe tai hashtag herättää voimakkaan aktiivisuuden aallon ja alusta merkitsee sen erityisellä paikalla;\n* **viraliteetti**, jossa yksittäinen kohde jaetaan niin monella tilillä, että se ilmestyy yhä uudelleen;\n* **heijastusvaikutus**, jossa sama tieto ilmestyy eri kohteissa useammassa kuin yhdessä informaatioympäristössä.\n\nTietoympäristön sisällä vahvistumista ohjaavat kaksi mekanismia:\n\n* **Algoritminen vahvistuminen** on alustavetoista: \\nsitoutumisen palaute vaikuttaa → alustan puolella tapahtuvaan kuratointiin, joka tuo jo näkyvissä olevan sisällön jatkuvasti esiin useammille tileille.\n* **Koordinoitu vahvistuminen** on toimijavetoista: \\nuseat tilit, ryhmät tai kampanjat toimivat yhdessä lisätäkseen näkyvyyttä enemmän kuin yksittäinen toiminta tuottaisi. Kirjallisuudessa erottellaan kaksi ulottuvuutta: koordinoinnin aitous ja tilien aitous (Rogers & Righetti 2025):\n  * **Koordinoitu aito vahvistaminen**: \\nläpinäkyvä koordinointi, aidot tilit (esim. avoimet kansalaiskampanjat, edunvalvonta, markkinointi).\n  * ****Koordinoitu epäaito tai keinotekoinen vahvistaminen**: \\npiilotettu koordinointi, väärennetyt tilit tai molemmat, joilla luodaan vaikutelma orgaanisesta tuesta (Metan Coordinated Inauthentic Behaviour / CIB; Gleicher 2018).\n\n\n:::info\nNämä kaksi mekanismia yhdistyvät usein: koordinoidut verkostot hyödyntävät sitoutumiseen perustuvaa sijoitusta algoritmisten tehostusten laukaisemiseksi, ja algoritminen sijoitus puolestaan vahvistaa sitä näkyvyyttä, jonka koordinointi on tuottanut. \n\nHeijastusvaikutus toimii eri tavalla: → uudelleenluomisen kautta toimija välittää tietoa ympäristön rajan yli, esimerkiksi journalistisen raportoinnin, alustojen välisen jakamisen tai toimituksellisen poiminnan kautta, sen sijaan että vahvistaisi sitä yhden ympäristön sisällä.\n\n:::\n\n## Algoritminen vahvistuminen {{algorithmic amplification}}\n\nAlgoritminen vahvistuminen on itseään vahvistava dynamiikka, joka vahvistaa algoritmista kuratointia: koska sitoutumisesta johdetut signaalit riippuvat sisällön aiemmasta näkyvyydestä, sisältö, jolla on aiemmin ollut paljon sitoutumista, sijoittuu korkeammalle, saa lisää näkyvyyttä ja houkuttelee siten vielä enemmän sitoutumista (”rikkaat rikastuvat” -ilmiö). Koska vuorovaikutus on laukaisija, dynamiikka voidaan käynnistää myös tarkoituksellisesti keinotekoisella vuorovaikutuksella (→ koordinoitu vahvistaminen).\n\nEmpiirinen tutkimus osoittaa, että sitoutumiseen perustuva sijoitus vahvistaa järjestelmällisesti emotionaalisesti latautunutta ja ulkoryhmää kohtaan vihamielistä sisältöä, vaikka käyttäjät itse eivät suosisi tällaista sisältöä (Milli ym. 2025). \n\nAlgoritminen vahvistaminen ei ole neutraali heijastus käyttäjien toiminnasta. Sen vaikutukset ilmenevät ja näkyvät pääasiassa kokonaisuutena: yksittäiset suositukset ovat epätarkkoja (vuorovaikutusasteet pysyvät alle 1 %:ssa useimmilla alustoilla), mutta sijoitus, suositukset ja näkyvyyden heikentäminen muokkaavat järjestelmällisesti sitä, mitä alustalla leviää.\n\n## Koordinoitu aito vahvistaminen {{koordinoidut autenttiset vahvistamiset}}\n\nKoordinoitu autenttinen vahvistaminen on tietokohteen, aiheen, hashtagin, tilin tai näkökulman tarkoituksellista korostamista todellisten tilien avoimesti julkistaman, organisoidun toiminnan kautta. Koordinoitua alkuperää ei peitellä: osallistujat toimivat omalla todellisella identiteetillään tai tunnettujen ryhmäyhteyksiensä puitteissa.\n\nTyypillisiä esimerkkejä ovat \n\n* kansalaiskampanjat (esim. kansalaisjärjestöjen vetoomukset, vaikuttamishashtagit), \n* poliittinen mobilisointi (esim. puolueiden vaalikampanjat, äänestysaktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät toimet), \n* markkinointi- ja brändikampanjat, \n* ammattijärjestöjen viestintä sekä \n* kulttuuriliikkeet, kuten Fridays for Future tai #MeToo.\n\n\n:::varoitus\nOnko kampanjan taustalla oleva viesti perusteltu, tasapainoinen vai yksipuolinen, on erillinen kysymys — aitous viittaa ainoastaan koordinoinnin läpinäkyvyyteen, ei sisällön totuudenmukaisuuteen tai oikeudenmukaisuuteen. Aito kampanja voi vahvistaa paikkansapitävää tietoa, harhaanjohtavaa tietoa tai yksipuolista kantaa.\n\n:::\n\n\n:::varoitus\nAito ja epäaito koordinointi voivat tuottaa näkyvyysmalleja, jotka näyttävät ulkopuolelta identtisiltä – synkronoitu jakaminen, hashtaggien ryhmittyminen, nopea leviäminen. Erottava piirre ei ole näkyvä malli, vaan se, paljastetaanko koordinoitu alkuperä avoimesti.\n\n:::\n\n## Koordinoitu epäaito tai keinotekoinen vahvistaminen {{koordinoitu epäaito vahvistaminen_koordinoidut epäaidot vahvistamiset_koordinoitu keinotekoinen vahvistaminen_koordinoidut keinotekoiset vahvistamiset}}\n\nKoordinoitu epäaito tai keinotekoinen vahvistaminen on tietokohteen, aiheen, hashtagin, tilin tai näkökulman tarkoituksellista vahvistamista järjestäytyneen toiminnan avulla, jossa koordinoitu alkuperä on piilotettu, osallistuvat tilit ovat väärennettyjä tai molemmat. Tavoitteena on luoda vaikutelma orgaanisesta, itsenäisestä tuesta. Metan termi *koordinoitu epäaito käyttäytyminen* (CIB) keskittyy juuri tähän yhdistelmään (Gleicher 2018; Rogers & Righetti 2025).\n\nTyypillisiä konteksteja ovat \n\n* poliittiset vaikutusoperaatiot (valtion tukemat tai puolueisiin sidoksissa olevat), \n* astroturfing-kampanjat (kaupalliset tai ideologiset), \n* kohdennettu disinformaatio vaalien, kansanterveyden tai geopoliittisten konfliktien yhteydessä sekä \n* maineen manipulointi väärennettyjen arvostelujen, luokitusten tai vuorovaikutuksen avulla. \n\nToimintakeinot – botit, trollit, sockpuppetit ja niiden koordinoidut verkostot (botifarmit, trollifarmit, sockpuppet-verkostot, klikkifarmit) — kuvataan yksityiskohtaisesti jäljempänä.\n\n\n:::varoitus\nEpäaitous viittaa koordinoidun alkuperän salaamiseen tai väärennettyjen tilien käyttöön — ei vahvistettavan sisällön totuudenmukaisuuteen. Koordinoitu väärennettyjen tilien verkosto voi vahvistaa paikkansapitävää tietoa; yksittäinen aito henkilö voi levittää keksittyä tietoa. Koordinoitu epäaito vahvistaminen ja väärän sisällön levittäminen ovat erillisiä ilmiöitä, jotka voivat esiintyä itsenäisesti tai yhdessä.\n\n:::\n\nSeuraavat tässä osiossa kuvatut tilityypit koskevat kaikkia digitaalisia tiedotuskanavia ja alustoja, joilla käyttäjät voivat luoda tilejä ja julkaista sisältöä tai olla vuorovaikutuksessa julkisesti — erityisesti sosiaalista mediaa, keskustelufoorumeita ja yhteisötiloja, video- ja äänialustoja sekä arvostelu- tai kommenttiosioita. Ne eivät ole yhtä näkyviä yksityisissä viestintäsovelluksissa tai ympäristöissä, joissa ei ole käyttäjien luomaa sisältöä. Ne esiintyvät sekä itsenäisesti että koordinoitujen verkostojen sisällä. Ne on lueteltu tässä niiden tyypillisen roolin vuoksi vahvistamisprosessissa; nimenomaisesti koordinoidut muodostelmat ovat tiliverkostoja.\n\n| Termi | Määritelmä | Hallinnoija | Määrittelijä | Tyypillinen tarkoitus |\n|------|------------|---------------|------------|-----------------|\n| **Sosiaalinen botti** | Automaattinen tai osittain automaattinen tili, joka julkaisee, tykkää, seuraa, jakaa tai vastaa verkossa. | Ohjelmisto | **Automaatio** | Viestien vahvistaminen, keinotekoisen suosion luominen, roskapostin lähettäminen, keskustelun vaikuttaminen tai sisällön levittäminen laajamittaisesti. |\n| **Kyborgi** | Hybriditili, jossa yhdistyvät ihmisen toiminta ja ohjelmistojen automaatio. | Sekalainen: ihminen ja ohjelmisto | **Valikoiva automaatio** | Automaation laajuuden yhdistämiseksi ihmisen panoksen kontekstuaaliseen uskottavuuteen — laillista aikataulutusta/hallintaa varten tai vaikeammin havaittavia vaikutusoperaatioita varten. |\n| **Trolli** | Henkilö tai tili, joka tahallaan provosoi, häiritsee tai kiihottaa verkkokeskustelua. | Yleensä ihmiskäyttäjä; toisinaan koordinoituja ryhmiä | **Häiritsevä / provosoiva / vihamielinen käyttäytyminen** | Tarkoituksena on järkyttää muita, suistaa keskusteluja raiteiltaan, provosoida reaktioita, levittää vihamielisyyttä tai polarisoida keskustelua. |\n| **Sockpuppet** | Väärennetty tili, jota joku käyttää piilottaakseen todellisen identiteettinsä tai teeskennelläkseen olevansa eri henkilö. | Ihmiskäyttäjä, vaikka tilillä saatetaan käyttää myös automaatiota | **Petollinen identiteetti** | Väärän tuen luominen, muiden nimettömästi hyökkäys, käyttökieltojen kiertäminen, keskustelun manipulointi tai vaikutelman antaminen riippumattomasta yksimielisyydestä. |\n\n### Sosiaalibotti {{sosiaalibotit}}\n\n**Sosiaalibotti** on botti, joka on suunniteltu toimimaan sosiaalisen median alustoilla ja joka julkaisee, kommentoi, jakaa tai vuorovaikuttaa tavalla, joka jäljittelee ihmiskäyttäjiä. Sosiaaliset botit on tyypillisesti ohjelmoitu toimimaan laajamittaisesti ja suurella nopeudella, paljon laajemmin kuin mitä ihmiskäyttäjä pystyisi hallitsemaan. Niiden toiminta on usein toistuvaa ja koordinoitua useiden tilien välillä, mikä erottaa sen normaalista ihmiskäytöstä.\n\nSosiaalisia botteja voidaan käyttää laillisiin tarkoituksiin – kuten asiakaspalveluun, uutisten jakeluun tai markkinointiin – mutta niitä käytetään myös laajalti yleisen mielipiteen vaikuttamiseen, tiettyjen viestien vahvistamiseen, keskustelujen manipulointiin tai luomaan vaikutelmaa laajasta tuesta tietyille ideoille, tuotteille tai aatteille. Väärän tiedon ja disinformaation yhteydessä sosiaalibotit näyttelevät erityistä roolia sisällön nopeassa levittämisessä ja antavat väärän vaikutelman siitä, että monet riippumattomat äänet jakavat saman näkemyksen.\n\nKun sosiaalibotteja käytetään koordinoiduissa verkostoissa, ne muodostavat *botifarmin*.\n\n### Kyborgi {{kyborgit}}\n\n**Kyborgi** on hybriditili, jota osittain hallinnoi ihminen ja osittain ohjelmisto. Kyborgilla voi olla rutiiniluonteisia viestejä, jotka on ajoitettu tai luotu ohjelmistolla, kun taas ihminen hoitaa valikoituja vuorovaikutustilanteita, vastauksia tai arkaluonteista sisältöä. Automaation ja ihmisen toiminnan välinen tasapaino vaihtelee tilikohtaisesti.\n\nKyborgkeja voidaan käyttää laillisiin tarkoituksiin – kuten sisällön aikatauluttamiseen, brändin tai organisaation tilien hallintaan tai hybridi-asiakaspalveluun — mutta niitä käytetään myös vaikutusoperaatioissa, joissa yhdistetään automaation laajuus ja nopeus ihmisen panoksen kontekstuaaliseen uskottavuuteen.\n\nKyborgit ovat vaikeampia tunnistaa kuin puhtaasti automatisoidut botit, koska osa niiden käyttäytymisestä on aidosti inhimillistä, mikä tarkoittaa, että yksittäiset tunnistusindikaattorit riittävät harvoin luotettavaan tunnistamiseen.\n\n### Trolli {{trollit}}\n\n**Trolli** on oikea ihminen, joka häiritsee tahallaan verkkokeskusteluja provosoivalla, aggressiivisella tai vihamielisellä käyttäytymisellä. Trollit käyttävät tyypillisesti henkilökohtaisia tilejä ja kohdistavat toimintansa kiistanalaisiin aiheisiin, julkisuuden henkilöihin (kuten poliitikkoihin tai toimittajiin) tai mediayrityksiin. Heidän tavoitteenaan on järkyttää muita, herättää reaktioita, tai kärjistää konflikteja – toisinaan tietyn agendan tukemiseksi, toisinaan viihteen tai huomion saamiseksi.\n\nVaikka trollit toimivat usein itsenäisesti, he voivat toimia myös koordinoiduissa ryhmissä, joita toisinaan palkkaavat poliittiset tai kaupalliset toimijat (katso *Trollifarmi* kohdassa Vahvistusmekanismit).\n\n**Trollaamista voidaan parhaiten ymmärtää verkkokäyttäytymisen mallina, ei tietynlaisena tilinä.** Samaa käyttäytymistä voivat harjoittaa myös automatisoidut tilit, ja tavalliset käyttäjät voivat toisinaan harjoittaa trollaamista.\n\n#### Sockpuppet {{sockpuppets}}\n\n**Sockpuppet** on väärennetty verkkotunnus, jonka on luonut ja jota ylläpitää todellinen henkilö, joka piilottaa todellisen henkilöllisyytensä. Toisin kuin trollit — jotka toimivat usein yhden avoimesti vihamielisen tilin alla — sockpuppetin ylläpitäjä käyttää tyypillisesti useita väärennettyjä tilejä rinnakkain luodakseen vaikutelman, että useat itsenäistä käyttäjää on samaa mieltä, tukee samaa asiaa tai on samaa mieltä käyttäjän oman (usein erillisen) päätilin kanssa.\n\nSockpuppetteja käytetään yleisesti keinotekoisen konsensuksen luomiseen, omien argumenttien tukemiseen eri nimillä, vastustajien hyökkäilyyn näyttäen samalla puolueettomalta, käyttökieltojen kiertämiseen luomalla uusia identiteettejä tilin sulkemisen jälkeen tai verkkokommenttien, äänestysten ja kyselyiden manipulointiin.\n\nSockpuppetit eroavat sosiaalisista boteista siinä, että niitä hallinnoivat manuaalisesti ihmiset, mikä tekee niiden sisältö kontekstin kannalta uskottavammaksi ja vaikeammaksi havaita automaattisin keinoin. Ne eroavat trollaajista siinä, että niiden ensisijainen tavoite on identiteetin harhauttaminen ja näennäisen konsensuksen luominen, ei provosointi — vaikka sockpuppet-käyttäjät voivat myös harjoittaa trollaamista väärennettyjen identiteettiensä kautta.\n\nKun henkilö tai pieni ryhmä käyttää yhdessä koordinoitua joukkoa sockpuppetteja, he muodostavat *sockpuppet-verkoston* (katso Vahvistumismekanismit).\n\n#### ☑ Sosiaalisten bottien, trollien ja sockpuppettien erottelu {{sosiaalisten bottien erottelu_trollien erottelu_sockpuppettien erottelu}}\n\n| **Havaitsemisulottuvuus** | **Sosiaaliset botit** | **Trollit** | **Sockpuppetit** |\n|---------------------|-------------|--------|-------------|\n| **Profiilin ominaisuudet** | - [ ] Tili näyttää vasta luodulta <br> - [ ] Profiili on puutteellinen tai yleinen <br> - [ ] Käyttäjänimi voi näyttää epähenkilökohtaiselta ja sisältää toisinaan satunnaislukuja | - [ ] Tili on yleensä ollut aktiivinen pidempään ja sillä on julkaisuhistoria <br> - [ ] Profiili on täydellinen ja vaikuttaa henkilökohtaiselta; se saattaa sisältää vahvan ideologisen tai poliittisen kuvauksen itsestään <br> - [ ] Käyttäjänimi vaikuttaa henkilökohtaiselta | - [ ] Profiili vaikuttaa uskottavalta ja henkilökohtaiselta, ja siinä on usein profiilikuva ja henkilökohtaisia tietoja (joskus varastettuja, tekoälyn luomia tai kopioituja) <br> - [ ] Tilin historia voi olla maltillinen ja suunniteltu näyttämään aidolta ajan myötä |\n| **Viestintäkäyttäytyminen** | - [ ] Toiminta ei vastaa normaalia ihmisen verkkokäyttäytymistä <br> - [ ] Tilit julkaisevat tai jakavat sisältöä erittäin usein <br> - [ ] Tilit julkaisevat tai jakavat sisältöä ympäri vuorokauden, päivällä ja yöllä | - [ ] Toiminta muistuttaa normaalia ihmisen verkkokäyttäytymistä <br> - [ ] Tili julkaisee tai vastaa epäsäännöllisinä aikoina <br> - [ ] Tili aktivoituu kiistanalaisten keskustelujen aikana | - [ ] Toimintamallit muistuttavat normaalia ihmisen käyttäytymistä <br> - [ ] Saman ylläpitäjän hallinnoimat useat tilit voivat osoittaa samankaltaisia aktiivisia aikoja tai rytmejä <br> - [ ] Sockpuppet-tilit aloittavat yleensä vähemmän keskusteluja ja kirjoittavat lyhyempiä viestejä kuin tyypilliset käyttäjät |\n| **Vuorovaikutus**    | - [ ] Tilillä ei käydä aitoja keskusteluja <br> - [ ] Tilit pääasiassa tykkäävät, jakavat tai uudelleenjulkaisevat <br> - [ ] Vastaukset ovat lyhyitä ja automatisoituja | - [ ] Tili vastaa suoraan muille käyttäjille <br> - [ ] Tili osallistuu keskusteluihin tarkoituksenaan provosoida reaktioita <br> - [ ] Keskusteluja jatketaan konfliktin luomiseksi tai kärjistämiseksi | - [ ] Tili käy aitoja keskusteluja, usein tukien ylläpitäjän päätiliä tai muita sockpuppeja <br> - [ ] Vastaukset ovat tilanteeseen sopivia ja vaikuttavat aidoilta <br> - [ ] Sockpuppet-parit ovat usein vuorovaikutuksessa samassa keskustelussa samanaikaisesti |\n| **Sisällön piirteet** | - [ ] Sisältö on yksipuolista ja toistuvaa <br> - [ ] Samat narratiivit julkaistaan useita kertoja | - [ ] Sisältö on räätälöity nimenomaan vahingoittamaan tai provosoimaan kohdetta <br> - [ ] Sisältö kohdistuu yksilöihin tai sosiaalisiin ryhmiin | - [ ] Sisältö vaikuttaa aidolta ja vaihtelevalta eri tileillä <br> - [ ] Taustalla oleva viesti tai kanta on epäilyttävän yhdenmukainen koko verkostossa <br> - [ ] Henkilöpronominien, kuten ”minä”, yleisempi käyttö |\n| **Kieli** | - [ ] Yleisiä ilmaisuja, toistuvia sanontoja avainsanoilla | - [ ] Monipuolinen, tunnepitoinen, usein loukkaava tai hyökkäävä kieli | - [ ] Luonnollinen ja monipuolinen kieli <br> - [ ] Useilla tileillä voi olla yhteisiä kielellisiä tunnusmerkkejä (samankaltaiset sanamuodot, sanasto, välimerkit tai virhekuviot) |\n| **Verkosto- ja tekniset indikaattorit** | - [ ] Sosiaaliset botit seuraavat muita sosiaalisia botteja, mutta suhde on tyypillisesti yksisuuntainen eikä vastavuoroinen <br> - [ ] Koordinoitua käyttäytymistä havaitaan useiden bottitilien välillä | - [ ] Trollit seuraavat ihmistilejä <br> - [ ] Yhteydet ovat usein vastavuoroisia (ne seuraavat seuraajiaan ja päinvastoin) <br> - [ ] Trollit toimivat tyypillisesti toisistaan riippumatta | - [ ] Useat tilit ovat vuorovaikutuksessa keskenään toisiaan tukevalla tavalla <br> - [ ] Yhteydet voivat olla keinotekoisesti vastavuoroisia saman verkon sockpuppet-tilien välillä tai tarkoituksellisesti puuttuvia havaitsemisen välttämiseksi <br> - [ ] Sama IP-osoite, laitteen sormenjälki tai kirjautumistapa \\\\\\*(alustan puolella tapahtuva havaitseminen)\\\\\\* <br> - [ ] Tavallisia käyttäjiä enemmän klusteroituneita ego-verkostoja <br> - [ ] Tilien välillä korreloiva toiminnan ajoitus |\n\n### Tiliverkostot {{tiliverkosto}}\n\n#### Botifarmi {{botifarmit}}\n\nBotifarmi on useilla laitteilla tai palvelimilla samanaikaisesti toimivien bottien verkosto, jonka yksi operaattori tai organisaatio on ottanut käyttöön tiettyä tarkoitusta varten.\n\nBotifarmeilla on useita laillisia käyttötarkoituksia, kuten verkkosivujen indeksointi, automatisoitu ohjelmistotestaus, tietojen kerääminen ja verkkosivustojen suorituskyvyn seuranta. Niitä käytetään kuitenkin yleisesti myös haitallisiin toimiin, kuten väärennetyn vuorovaikutuksen luomiseen, suurten sisältömäärien tuottamiseen, roskapostin jakeluun tai kyberturvallisuushyökkäysten toteuttamiseen. Kun botifarmeja käytetään verkkokeskustelun manipulointiin, ne voivat luoda väärän vaikutelman laajasta tuesta, vastustuksesta tai kiinnostuksesta tiettyä aihetta, tiliä tai kampanjaa kohtaan.\n\n#### Trollifarmi {{trollifarmit}}\n\nTrollifarmi on organisoitu ryhmä koordinoituja, usein palkattuja työntekijöitä, jotka julkaisevat verkossa tarkoituksellisesti provosoivaa, harhaanjohtavaa tai väärää sisältöä – tyypillisesti väärennettyjen tilien kautta. Heidän tavoitteenaan on yleensä manipuloida yleistä mielipidettä, levittää disinformaatiota tai luoda sosiaalista ja poliittista levottomuutta. Trollifarmeja on dokumentoitu niin valtion tukemien vaikutusoperaatioiden kuin kaupallisen maineen manipuloinnin yhteydessä.\n\n#### Sockpuppet-verkosto {{sockpuppet networks}}\n\nSockpuppet-verkosto on yhden henkilön tai pienen ryhmän ylläpitämä koordinoitu joukko sockpuppet-tilejä, ja jota käytetään simuloimaan itsenäisiä ääniä, jotka tukevat yhteistä narratiivia, kampanjaa, tiliä tai asiaa. Sockpuppet-verkostoja käytetään yleisesti poliittisessa astroturfingissa, arvostelujen ja arvioiden manipulointiin sekä koordinoiduissa disinformaatiokampanjoissa. Toisin kuin bot-farmit, sockpuppet-verkostot perustuvat ihmisten manuaaliseen toimintaan, minkä ansiosta yksittäisten tilien sisältö vaikuttaa aidommalta ja on vaikeampi havaita automaattisin keinoin. Niiden koordinointi paljastuu yleensä vasta, kun useita tilejä voidaan yhdistää käyttäytymismallien, yhteisten teknisten signaalien tai keskinäisen vuorovaikutuksen perusteella.\n\n#### Klikkausfarmi {{click farms}}\n\nKlikkausfarmi on toiminta, jossa suurta määrää matalapalkkaisia työntekijöitä, automatisoituja botteja tai molempia käytetään klikkaamaan mainoksia, seuraamaan sosiaalisen median tilejä, tykkäämään julkaisuista, jättämään arvosteluja tai lataamaan sovelluksia. Tavoitteena on keinotekoisesti lisätä verkkokäyttäytymistä tai liikennettä, jolloin sisältö, tilit tai tuotteet näyttävät suositummilta kuin ne todellisuudessa ovat.\n\n# Tiedon kaventaminen\n\nKaventaminen on prosessi, jossa yksittäiselle käyttäjälle tai ryhmälle välittyvien tietojen ja näkökulmien kirjo rajoitetaan koskemaan vain sitä, mikä jo sopii heidän profiiliinsa tai yhteisiin vakaumuksiinsa, samalla kun poikkeava sisältö katoaa vähitellen. Kaventamista ohjaavat kaksi mekanismia, joista kumpikin tuottaa yhden ilmiön:\n\n* **Algoritminen kaventaminen** on alustavetoista: \\nalgoritmisen personoinnin itseään vahvistava palautesilmukka räätälöi jatkuvasti käyttäjän näkemää sisältöä tämän seurattujen signaalien mukaan. Toistuvien syklien myötä käyttäjä voi jäädä **suodatuskuplaan**, jossa hänen profiilistaan poikkeava sisältö pääsee harvoin läpi.\n* **Sosiaalinen vahvistuminen** on toimijavetoista: \\nitse valitun ryhmän jäsenet vahvistavat näkemyksiä, jotka sopivat heidän yhteisiin vakaumuksiinsa, ja hylkäävät poikkeavat näkemykset, jolloin ryhmän näkökulmien kirjo supistuu. Ryhmä vakiintuu **kaikukammioon**, jossa jäsenet kohtaavat pääasiassa oman kantansa heijastumana.\n\n## Algoritminen kaventuminen\n\n#### Algoritminen kaventuminen\n\nAlgoritminen kaventuminen on-puolen mekanismi suodatuskuplan takana. Algoritmisen personoinnin itseään vahvistava palautesilmukka räätälöi käyttäjän näkemän sisällön tämän seurattujen signaalien mukaan: käyttäjä on vuorovaikutuksessa pääasiassa sen kanssa, mikä jo sopii hänen profiiliinsa, tämä vuorovaikutus tarkentaa profiilia, ja jokainen uusi valinta on edellistä tiukempi. Näiden toistuvien syklien kautta käyttäjän kohtaamien kohteiden kirjo supistuu tasaisesti.\n\nSuodatusta ei tee käyttäjä tai valittu ryhmä, kuten sosiaalisen vahvistumisen tapauksessa, vaan alusta itse: käyttäjän ei tarvitse etsiä samanhenkistä sisältöä; personointijärjestelmä kaventaa valikoimaa itsestään, usein huomaamatta.\n\nSuosittelujärjestelmiä koskevat tutkimukset osoittavat, että tällaiset palautesilmukat rappeutuvat ajan myötä (Jiang ym. 2019). Toisin kuin algoritminen vahvistaminen, joka perustuu kohteen aiempaan näkyvyyteen ja voi tuoda esiin sisältöä, jota käyttäjä ei pidä, tämä silmukka perustuu käyttäjän omaan sitoutumiseen ja noudattaa siten hänen mieltymyksiään sen sijaan, että ohittaisi ne.\n\nTästä seuraava tilanne ja sen seuraukset käsitellään suodatuskuplan käsitteen alla.\n\n## Sosiaalinen vahvistaminen\n\nSosiaalinen vahvistaminen on kaikukammion taustalla vaikuttava sosiaalinen mekanismi. Itse valitussa ryhmässä jäsenet vahvistavat ja palkitsevat näkemyksiä, jotka sopivat yhteisiin uskomuksiin, kun taas poikkeavat näkemykset hylätään tai suljetaan pois. Tämän keskinäisen vuorovaikutuksen kautta jäsenen kohtaamien näkökulmien kirjo supistuu tasaisesti.\n\nSuodatusta ei tee alusta, kuten algoritmisessa personoinnissa, vaan ryhmä itse: mikään automatisoitu järjestelmä ei poista poikkeavia näkemyksiä, vaan jäsenet tekevät sen keskinäisen vuorovaikutuksensa kautta.\n\nTästä seuraava tilanne ja sen seuraukset, mukaan lukien ryhmän polarisoituminen ja ero episteemiseen kuplaan, käsitellään kohdassa ”kaikukammio”.\n\n\n---\n\n**Lähteet**\n\n* Adomavicius, Gediminas & Tuzhilin, Alexander. 2011. Context-aware recommender systems. Teoksessa: Ricci, Francesco & Rokach, Lior & Shapira, Bracha & Kantor, Paul B. (toim.). *Recommender Systems Handbook*. New York: Springer. 217–253. https://doi.org/10.1007/978-0-387-85820-3_7\n* Asur, Sitaram & Huberman, Bernardo A. & Szabo, Gabor & Wang, Chunyan. 2011. *Trends in social media: Persistence and decay*. arXiv. https://arxiv.org/abs/1102.1402\n* Bakshy, Eytan & Messing, Solomon & Adamic, Lada A. 2015. Ideologisesti monipuolisten uutisten ja mielipiteiden altistuminen Facebookissa. Teoksessa: *Science* 348 (6239). 1130–1132. https://doi.org/10.1126/science.aaa1160\n* Berger, Jonah & Milkman, Katherine L. 2012. Mikä saa verkkosisällön leviämään virallisesti? Teoksessa: *Journal of Marketing Research* 49 (2). 192–205. https://doi.org/10.1509/jmr.10.0353\n* Bruns, Axel. 2019. *Are Filter Bubbles Real?* Cambridge, UK: Polity Press.\n* Ferrara, Emilio. 2023. Sosiaalisten bottien havaitseminen ChatGPT:n aikakaudella: Haasteet ja mahdollisuudet. Julkaistu: *First Monday* 28 (6). https://doi.org/10.5210/fm.v28i6.13185\n* Flaxman, Seth & Goel, Sharad & Rao, Justin M. 2016. Suodatuskuplat, kaikukammiot, ja uutisten kulutus verkossa. Julkaisussa: *Public Opinion Quarterly* 80 (S1). 298–320. https://doi.org/10.1093/poq/nfw006\n* Gleicher, Nathaniel. 2018. Selitys koordinoidulle epäaitolle käyttäytymiselle. Teoksessa: *Meta Newsroom*. https://about.fb.com/news/2018/12/inside-feed-coordinated-inauthentic-behavior/\n* Guess, Andrew & Lyons, Benjamin & Nyhan, Brendan & Reifler, Jason. 2018. *Kaiku-kammiota koskevan kaiku-kammion välttäminen: Miksi valikoiva altistuminen samanmielisille poliittisille uutisille on harvinaisempaa kuin luulet*. Knight Foundationin raportti. Miami: John S. ja James L. Knight Foundation. https://kf-site-production.s3.amazonaws.com/media_elements/files/000/000/133/original/Topos_KF_White-Paper_Nyhan_V1.pdf\n* Herman, Laura M. 2023. Kenelle sivu on tarkoitettu? TikTok-sisällöntuottajien riippuvuus algoritmeista. Teoksessa: De Sainz Molestina, Daniela & Galluzzo, Laura & Rizzo, Francesca & Spallazzo, Davide (toim.). *Proceedings of the IASDR Conference*. Lontoo: Design Research Society. https://doi.org/10.21606/iasdr.2023.576\n* Jenkins, Henry & Ford, Sam & Green, Joshua. 2013. *Spreadable media: Creating value and meaning in a networked culture*. New York: New York University Press.\n* Jiang, Ray & Chiappa, Silvia & Lattimore, Tor & György, András & Kohli, Pushmeet. 2019. Degenerate Feedback Loops in Recommender Systems. Teoksessa: *Proceedings of the 2019 AAAI/ACM Conference on AI, Ethics, and Society*. New York: ACM. 383–390. https://doi.org/10.1145/3306618.3314288\n* Kelly, Diane & Teevan, Jaime. 2003. Implisiittinen palaute käyttäjän mieltymysten päättelemiseksi: kirjallisuusluettelo. Teoksessa: *ACM SIGIR Forum* 37 (2). 18–28. https://doi.org/10.1145/959258.959260\n* Kumar, Srijan & Cheng, Justin & Leskovec, Jure & Subrahmanian, V. S. 2017. Minun armeijani: Sockpuppetit verkkokeskusteluyhteisöissä. Teoksessa: *Proceedings of the 26th International Conference on World Wide Web (WWW '17)*. Geneven tasavalta ja kantoni: International World Wide Web Conferences Steering Committee. 857–866. https://doi.org/10.1145/3038912.3052677\n* Lee, Jin & Umback, Janey. 2026. Viral-käänne: Viraliteetin uudelleenajattelu TikTokin luojataloudessa. Teoksessa: *Continuum* 40 (2). 319–344. https://doi.org/10.1080/10304312.2026.2625794\n* Li, Wenqi & Kuo, Jui-Ching & Sheng, Manyu & Zhang, Pengyi & Wu, Qunfang. 2025. Selkeän ja epäsuoran tuon tuolle puolen: Miten käyttäjät antavat palautetta muokatakseen henkilökohtaisia suosituksia. Teoksessa: *Proceedings of the 2025 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems (CHI '25)*. New York: Association for Computing Machinery. 1–17. https://doi.org/10.1145/3706598.3713241\n* Maarouf, Abdurahman & Pröllochs, Nicolas & Feuerriegel, Stefan. 2024. Vihapuheen leviäminen sosiaalisessa mediassa. Teoksessa: *Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction* 8 (CSCW1). 1–22. https://doi.org/10.1145/3641025\n* Milli, Smitha & Carroll, Micah & Wang, Yike & Pandey, Sashrika & Zhao, Sebastian & Dragan, Anca D. 2025. Sitoutuminen, käyttäjätyytyväisyys ja eripuraisuutta aiheuttavan sisällön leviäminen sosiaalisessa mediassa. Teoksessa: *PNAS Nexus* 4 (3). pgaf062. https://doi.org/10.1093/pnasnexus/pgaf062\n* Muntinga, Daniël G. & Moorman, Marjolein & Smit, Edith G. 2011. COBRAs-mallin esittely: brändiin liittyvän sosiaalisen median käytön motivaatioiden tutkiminen. Julkaisussa: *International Journal of Advertising* 30 (1). 13–46. https://doi.org/10.2501/IJA-30-1-013-046\n* Narayanan, Arvind. 2023. *Understanding social media recommendation algorithms*. Knight First Amendment Institute, Columbia University. https://knightcolumbia.org/content/understanding-social-media-recommendation-algorithms\n* Nguyen, C. Thi. 2020. Kaikukammiot ja episteemiset kuplat. Julkaisussa: *Episteme* 17 (2). 141–161. https://doi.org/10.1017/epi.2018.32\n* Orabi, Mariam & Mouheb, Djedjiga & Al Aghbari, Zaher & Kamel, Ibrahim. 2020. Detection of bots in social media: A systematic review. Teoksessa: *Information Processing & Management* 57 (4). Artikkeli 102250. https://doi.org/10.1016/j.ipm.2020.102250\n* Pariser, Eli. 2011. *The Filter Bubble: What the Internet Is Hiding from You*. New York: Penguin Press.\n* Rathje, Steve & Van Bavel, Jay J. 2025. Viraliteetin psykologia. Teoksessa: *Trends in Cognitive Sciences* 29 (10). 914–927. https://doi.org/10.1016/j.tics.2025.06.014\n* Rathje, Steve & Van Bavel, Jay J. & van der Linden, Sander. 2021. Ryhmän ulkopuolisiin kohdistuva vihamielisyys lisää sitoutumista sosiaalisessa mediassa. Teoksessa: *Proceedings of the National Academy of Sciences* 118 (26). e2024292118. https://doi.org/10.1073/pnas.2024292118\n* Rogers, Everett M. ⁵2003 [1962]. *Diffusion of Innovations*. New York: Free Press.\n* Rogers, Richard & Righetti, Nicola. 2025. Koordinoitua epäaitoa käyttäytymistä Facebookissa? Tyypittely keinotekoisesta huomiosta. Julkaisussa: *Platforms & Society* 2. https://doi.org/10.1177/29768624251369784\n* Sangiorgio, Emanuele & Cinelli, Matteo & Cerqueti, Roy & Quattrociocchi, Walter. 2024. Seuraajamäärä ei määrää uutislähteiden leviämistä sosiaalisessa mediassa. Teoksessa: *PNAS Nexus* 3 (7). pgae257. https://doi.org/10.1093/pnasnexus/pgae257\n* Schlessinger, Joseph & Garimella, Kiran & Jakesch, Maurice & Eckles, Dean. 2023. Algoritmisen trendien edistämisen vaikutukset: Todisteita Twitterin trendikkäiden aiheiden koordinoiduista kampanjoista. Julkaisussa: *Proceedings of the International AAAI Conference on Web and Social Media (ICWSM)* 17 (1). 777–786. https://doi.org/10.1609/icwsm.v17i1.22187\n* Shoemaker, Pamela J. & Vos, Timothy P. 2009. *Gatekeeping Theory*. New York: Routledge.\n* Solorio, Thamar & Hasan, Ragib & Mizan, Mainul. 2013. Tapaustutkimus valeidentiteettien havaitsemisesta Wikipediassa. Teoksessa: *Proceedings of the Workshop on Language Analysis in Social Media (LASM) at NAACL-HLT*. Atlanta: Association for Computational Linguistics. 59–68. https://aclanthology.org/W13-1107/\n* Stokel-Walker, Chris. 2026. Tutkijat keksivät tekaistun sairauden. Tekoäly vakuutti ihmisille, että se oli todellinen. Teoksessa: *Nature* 652 (8110). 559–561. https://doi.org/10.1038/d41586-026-01100-y\n* Sunstein, Cass R. 2018. *#Republic: Divided Democracy in the Age of Social Media*. Princeton: Princeton University Press.\n* Tomaiuolo, Michele & Lombardo, Gianfranco & Mordonini, Monica & Cagnoni, Stefano & Poggi, Agostino. 2020. Kyselytutkimus trollien havaitsemisesta. Julkaisussa: *Future Internet* 12 (2). Artikkeli 31. https://doi.org/10.3390/fi12020031\n* Tsikerdekis, Michail & Zeadally, Sherali. 2014. Useiden tilien identiteettipetosten havaitseminen sosiaalisessa mediassa nonverbaalisen käyttäytymisen avulla. Julkaisussa: *IEEE Transactions on Information Forensics and Security* 9 (8). 1311–1321. https://doi.org/10.1109/TIFS.2014.2332820\n* Uyheng, Joshua & Moffitt, J. D. & Carley, Kathleen M. 2022. Verkkotrollaamisen kieli ja kohteet: Psykolingvistinen lähestymistapa sosiaaliseen kyberturvallisuuteen. Julkaisussa: *Information Processing & Management* 59 (5). Artikkeli 103012. https://doi.org/10.1016/j.ipm.2022.103012\n* Wallace, Julian. 2018. Nykyaikaisen portinvartijuuden mallintaminen: Yksilöiden, algoritmien ja alustojen nousu digitaalisessa uutisten levityksessä. Julkaisussa: *Digital Journalism* 6 (3). 274–293. https://doi.org/10.1080/21670811.2017.1343648","RENDERMODE":"markdown","HTML":"<style>.scilmi-outline-content h1,.scilmi-outline-content h2{font-weight:700}.scilmi-outline-content .badge-scilmi{background:#0d6efd;color:#fff;padding:2px 8px;border-radius:99px;}</style><h1>Tiedon näkyvyys ja esilläolo</h1>\n<p>Tiedon näkyvyydellä tarkoitetaan sitä, kohtaavatko käyttäjät tiettyjä tietoja digitaalisissa ympäristöissä ja kuinka näkyvästi ne esitetään. Alustan hakemistossa tai verkostossa oleva tieto ei välttämättä tavoita kaikkia käyttäjiä automaattisesti, eikä se tavoita heitä samalla tavalla.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Se, mitä käyttäjät tosiasiassa näkevät, on harvoin yhden ainoan mekanismin tulosta.</p>\n<ul>\n<li>Hakukoneessa algoritmisesti järjestetty luettelo orgaanisista tuloksista esitetään maksettujen mainospaikkojen, tekoälyn luomien tiivistelmien ja toisinaan toimituksellisten kohokohtien rinnalla – ja taustalla oleviin sijoitussignaaleihin voidaan vaikuttaa tarkoituksellisesti hakukoneoptimoinnin avulla.\n</li>\n<li>Sosiaalisen median uutisvirrassa algoritmisesti järjestetyt julkaisut näkyvät sponsoroidun sisällön, suositeltujen tilien ja trendiosioiden vieressä. Jokainen osa noudattaa omaa logiikkaansa ja vaikuttaa näkyvyyden kokonaiskuvaan.\n</li>\n</ul></div>\n</div>\n</div>\n<p>Näkyvyyteen vaikuttavat useat toisiinsa vaikuttavat prosessit:</p>\n<ul>\n<li><strong>käyttäjän toiminta: ympäristön valinta, sitoutuminen, levitys, uudelleenlevitys, uudelleenluominen</strong>\n</li>\n<li><strong>sisällön valinta: sisällyttäminen ja poissulkeminen</strong>\n</li>\n<li><strong>lähteestä lähtöisin oleva itsensä mainostaminen</strong>\n</li>\n<li><strong>alustan puolelta tapahtuva kuratointi</strong>\n</li>\n</ul>\n<p>Näiden prosessien vuorovaikutuksesta syntyy kaksi vastakkaista dynamiikkaa:</p>\n<ul>\n<li><strong>tiedon vahvistuminen</strong>: näkyvyys laajenee käyttäjien keskuudessa\n<ul>\n<li>Vahvistuminen on seurausta edellä mainituista prosesseista ja vaikuttaa niihin takaisin: kun tietokohde on saavuttanut näkyvyyttä, siitä syntyvät sitoutumissignaalit vaikuttavat takaisin alustan puolella tapahtuvaan kuratointiin ja lisäävät todennäköisyyttä, että tietokohde tuodaan esiin uusille käyttäjille (→ algoritminen vahvistuminen). <br>Tämä dynamiikka voidaan myös laukaista tarkoituksellisesti koordinoitujen toimijoiden luomalla sitoutumista (→ koordinoitu vahvistuminen).\n</li>\n</ul>\n</li>\n<li><strong>tiedon kaventaminen</strong>: käyttäjälle välittyvien näkökulmien kirjoa rajoitetaan\n<ul>\n<li>Kaventaminen on myös itseään vahvistavaa, mutta se rajoittaa pikemminkin kuin laajentaa: algoritminen personointi tuo jatkuvasti esiin samankaltaisia informaatiokappaleita (→ suodatuskupla), kun taas käyttäjän oma lähteiden ja kontaktien valinta kaventaa hänen kohtaamiensa näkökulmien kirjoa (→ kaikukammio).\n</li>\n</ul>\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p><strong>Luotettavuuden ja näkyvyyden erottaminen toisistaan on olennaista tietolukutaidon kannalta.</strong></p>\n<ul>\n<li><strong>Luotettavuus</strong> riippuu siitä, kuka on luonut tietokohteen (tekijä) ja miten sitä on muokattu (toimituksellinen tarkastus), ei siitä, kuka sen on jakanut, missä tietoympäristössä se on ilmestynyt tai kuinka näkyvästi se on tuotu esiin.\n</li>\n<li><strong>Näkyvyys</strong> riippuu siitä, kuka jakaa tietokohteen, mekanismeista, jotka tuovat sen esiin, sekä käytännöistä, joiden kautta sitä vahvistetaan. Näkyvyys ei ole luotettavuuden mittari.\n</li>\n</ul></div>\n</div>\n</div>\n<h1>Näkyvyyden ilmiöt</h1>\n<p>Alla luetellut ilmiöt ovat konkreettisia tuloksia, jotka ratkaisevat, mitä yksittäinen käyttäjä tosiasiassa kohtaa.</p>\n<table><thead><tr>\n<th>Ilmiö</th>\n<th>Näkyvyyden vaikutus</th>\n<th>Laukaisija</th>\n<th>Mekanismi</th>\n<th>Dynaaminen</th>\n</tr></thead><tbody>\n<tr>\n<td><strong>Kaikukammio</strong></td>\n<td>Käyttäjä altistuu pääasiassa vahvistaville näkemyksille</td>\n<td>Ympäristön valinta</td>\n<td>Sosiaalinen vahvistus</td>\n<td>Tiedon kaventaminen</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Suodatuskupla</strong></td>\n<td>Käyttäjälle näytetään yhä enemmän sisältöä, joka vastaa hänen algoritmista profiiliaan</td>\n<td>Sitoutuminen</td>\n<td>Algoritminen personointi</td>\n<td>Tiedon kaventaminen</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Trendit</strong></td>\n<td>Käyttäjä näkee todennäköisesti tietyn aiheen tai hashtagin, koska alusta merkitsee sen trendiksi ja antaa sille oman paikan</td>\n<td>Levitys</td>\n<td>Trendien tunnistaminen</td>\n<td>Tiedon vahvistaminen</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Viraalisuus</strong></td>\n<td>Käyttäjä näkee todennäköisesti tietyn sisällön, koska niin monet tilit jakavat sitä, että se ilmestyy yhä uudelleen</td>\n<td>Uudelleenkierrätys</td>\n<td>Algoritminen vahvistaminen</td>\n<td>Tiedon vahvistuminen</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Heijastusvaikutus</strong></td>\n<td>Käyttäjä kohtaa todennäköisesti tiettyä tietoa, koska se esiintyy eri tietokohteissa useammassa kuin yhdessä tietoympäristössä</td>\n<td>Uudelleenluominen</td>\n<td>Ympäristöjen välinen leviäminen</td>\n<td>Tiedon vahvistuminen</td>\n</tr>\n</tbody></table>\n<p>Suodatuskuplat, trendit ja viraalisuus alkavat käyttäjän toiminnasta (laukaisijasta) ja syntyvät alustojen puolella toimivien mekanismien kautta, joihin<strong> käyttäjä ei voi vaikuttaa</strong>.</p>\n<p>Kaikukammiot alkavat myös käyttäjän toiminnasta, ympäristön valinnasta, mutta niiden mekanismi on sosiaalinen vahvistuminen itse valitun ryhmän sisällä, ei alustan puolella.</p>\n<p>Heijastusvaikutus eroaa molemmissa tapauksissa: sen laukaisevat ja välittävät toimijat, usein toimittajat tai toimitussihteerit, eikä käyttäjä, joka myöhemmin kohtaa tiedon.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Kumpikin ilmiö lisää käyttäjän todennäköisyyttä kohdata tiettyä tietoa tai aihetta (→ tiedon vahvistuminen) tai vähentää todennäköisyyttä kohdata poikkeavia näkökulmia (→ tiedon kaventuminen).</p></div>\n</div>\n</div>\n<h1>Käyttäjän toiminta</h1>\n<p>Käyttäjän toiminta kattaa kaiken, mitä käyttäjä tai toimija tekee ja mikä vaikuttaa siihen, mikä tulee näkyviin. Tässä yhteydessä on viisi merkittävää tyyppiä, joista kukin laukaisee yhden edellä mainituista ilmiöistä:</p>\n<ul>\n<li><strong>ympäristön valinta</strong>: sen valitseminen, mitä ympäristöjä käyttää ja keitä seurata (→ kaikukammio)\n</li>\n<li><strong>vuorovaikutus</strong>: jo esillä olevien tietokohteiden kanssa vuorovaikutuksessa oleminen (→ suodatuskupla)\n</li>\n<li><strong>levittäminen</strong>: uuden informaatiokohteen tuominen ympäristöön julkaisemalla se (→ trendit)\n</li>\n<li><strong>uudelleenkierrätys</strong>: olemassa olevien informaatiokohteiden jakaminen ympäristössä jakamalla, välittämällä tai uudelleenjulkaisemalla (→ viraalisuus)\n</li>\n<li><strong>uudelleenluominen</strong>: olemassa olevan informaatiokohteen muuttaminen uudeksi, johdetuksi kohteeksi lainaamalla, muokkaamalla tai uudelleenkehystämällä sitä, usein toisessa ympäristössä (→ heijastusvaikutus)\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Kussakin tapauksessa käyttäjä käynnistää prosessin, mutta sitä seuraava mekanismi on suurelta osin hänen hallintansa ulkopuolella. Käyttäjän oma vaikutusvalta siihen, mitä hän näkee, on pienempi kuin miltä näyttää.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h3>Toimijat</h3>\n<p>Toimija on mikä tahansa informaation käsittelyyn osallistuva taho, riippumatta tietystä informaatioympäristöstä: henkilö, organisaatio tai automatisoitu ohjelmisto (botti tai algoritmi).</p>\n<h3>Käyttäjät</h3>\n<p>Käyttäjä on mikä tahansa toimija, joka toimii tietoympäristöissä sisällöntuottajana, sisällönjakelijana tai sisällön vastaanottajana. Käyttäjän ei tarvitse olla henkilö; se voi olla myös organisaatio tai automatisoitu ohjelmisto (botti).</p>\n<p>Jos ympäristössä käytetään tilejä, käyttäjä toimii tilin kautta. Yksi käyttäjä voi käyttää useita tilejä, jopa samassa ympäristössä (→ sockpuppet).</p>\n<h3>Botit</h3>\n<p>Botti on tietokoneohjelma, joka suorittaa tehtäviä automaattisesti, usein toistuvia tehtäviä. Botit vaihtelevat</p>\n<ul>\n<li>yksinkertaisista, harmittomista työkaluista (kuten hakukoneiden sivuja indeksoivat verkkohakurobotit, automatisoidut testausjärjestelmät tai rutiinikysymyksiin vastaavat chatbotit) aina\n</li>\n<li>haitallisiin ohjelmiin, jotka on suunniteltu levittämään roskapostia, haittaohjelmia tai disinformaatiota.\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Sosiaaliset botit jäljittelevät ihmisiä digitaalisissa tietoympäristöissä.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h2>Ympäristön valinta</h2>\n<p>Ympäristön valinta on käyttäjän oma päätös siitä, mitä tietoympäristöjä hän käyttää ja keitä hän seuraa niissä. Viidestä käyttäjän toiminnasta tämä on se, jota käyttäjä hallitsee kaikkein suorimmin: valinnan ja sen tuloksen välissä ei ole mitään alustan mekanismia. Muut toiminnot ruokkivat prosesseja, joita käyttäjä ei voi hallita.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Koska valinta kuuluu käyttäjälle, se on myös <strong>tehokkain puuttumiskohde</strong>: monipuolisten tietoympäristöjen ja lähteiden <br>tietoinen etsiminen on selkein tapa</p>\n<ul>\n<li>laajentaa näkökulmiaan ja\n</li>\n<li>torjua omaa vahvistusvinoumaa sekä\n</li>\n<li>pysyä poissa kaikukammiosta.\n</li>\n</ul></div>\n</div>\n</div>\n<h3>Kaikukammio</h3>\n<p>Kaikukammio on sosiaalinen rakenne, jossa käyttäjä altistuu pääasiassa mielipiteille, väitteille tai näkökulmille, jotka vahvistavat hänen olemassa olevia uskomuksiaan, kun taas poikkeavat näkemykset puuttuvat, hylätään tai niitä pyritään aktiivisesti diskreditoimaan.</p>\n<p>Cass Sunstein (2018) kuvaa ilmiön poliittisia seurauksia: kun ryhmät eristäytyvät ulkopuolisista näkökulmista, sisäiset vakaumukset vahvistuvat ja muuttuvat ajan myötä yhä äärimmäisemmiksi (ryhmäpolarisaatio).</p>\n<p>Kaikukammio johtuu pääasiassa → ympäristön valinnasta: käyttäjän omista valinnoista siitä, mitä ympäristöjä hän käyttää ja keitä seuraa, prosessia kutsutaan myös itseselektiivisyydeksi. Se eroaa siten → suodatuskuplasta, joka rakentuu alustan puolella tapahtuvan algoritmisen personoinnin avulla.</p>\n<h4>Vahvistusvinouma</h4>\n<p>Ympäristövalintaa ohjaa osittain vahvistusvinouma, eli kognitiivinen taipumus etsiä ja luottaa tietoihin ja lähteisiin, jotka tukevat olemassa olevia uskomuksia. Vahvistava vaikutus johtuu itse sosiaalisesta rakenteesta, ei näkymättömästä algoritmisesta suodatuksesta.</p>\n<h4>Episteeminen kupla</h4>\n<p>C\\. Thi Nguyen (2020) tekee käsitteellisen eron, jolla on merkitystä interventioiden kannalta:</p>\n<ul>\n<li><strong>Episteeminen kupla</strong> on sosiaalinen rakenne, jossa muut merkitykselliset äänet puuttuvat kokonaan. Sen asukkaat eivät kuule vastakkaisia näkemyksiä, mutta eivät myöskään aktiivisesti torju niitä.\n</li>\n<li><strong>Kaikukammio</strong> suppeassa merkityksessä on sosiaalinen rakenne, jossa muut merkitykselliset äänet diskreditoidaan aktiivisesti. Jäsenet saattavat kuulla vastakkaisia näkökulmia, mutta oppivat epäilemään niiden lähteitä.\n</li>\n</ul>\n<p>Episteeminen kupla voidaan avata tuomalla siihen uutta tietoa. Kaikukammio vastustaa korjausta jopa silloin, kun esitetään ulkoista näyttöä, koska kyseisen näytön lähteet on jo riistetty legitimiteetistä.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Oman ympäristön valikoiman laajentaminen voi hajottaa episteemisen kuplan, mutta täysin muodostuneen kaikukammion purkaminen vaatii vaativampaa työtä, jossa luottamus suljettuihin lähteisiin on rakennettava uudelleen.</p></div>\n</div>\n</div>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Empiiriset tutkimukset viittaavat siihen, että vahvat, ideologisesti eristetyt kaikukammiot ovat harvinaisempia kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää (Guess ym. 2018), mutta siellä missä niitä esiintyy, ne voivat olla erittäin vastustuskykyisiä korjauksille. Pelkkä ryhmän sisäinen yksimielisyys ei sinänsä ole kaikukammio. Määrittävä piirre on ulkopuolisten näkökulmien aktiivinen poissulkeminen tai diskreditointi.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h3>Tili</h3>\n<p>Tili on käyttäjän identiteetti digitaalisessa tietoympäristössä, profiili, jonka kautta hän julkaisee, jakaa ja on vuorovaikutuksessa. Sen takana on henkilö, organisaatio tai automatisoitu ohjelmisto (botti). Perinteisesti tietokohteen lähde oli nimetty kirjoittaja, joka oli tunnistettavissa sen alkuperäiseksi laatijaksi.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Digitaalisissa ympäristöissä toimijat toimivat usein salanimillä: tili on näkyvissä, mutta sen takana olevaa todellista identiteettiä ei tarvitse paljastaa, eivätkä ne välttämättä ole yhteneväisiä. Tämä tekee → lähteen luotettavuuden arvioinnista huomattavasti vaikeampaa: ilman nimettyä tekijää ei usein ole olemassa aiempia saavutuksia, asiantuntemusta tai taustayhteyksiä, joita voitaisiin arvioida.</p></div>\n</div>\n</div>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Seuraavissa osioissa käytetään luettavuuden vuoksi usein termiä ”käyttäjä” termin ”tili” sijaan, vaikka ”tili” on tarkempi termi, sillä yksi käyttäjä voi ylläpitää useita tilejä samassa tietoympäristössä.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h4>Käyttäjätunnus</h4>\n<p>Käyttäjätunnus on käyttäjän alustalle rekisteröityessään valitsema yksilöllinen tilan tunniste; samalla alustalla ei voi olla kahta tiliä, joilla olisi sama käyttäjätunnus. Alustasta riippuen se toimii kirjautumistunnuksena, julkisen profiilin tunnisteena tai molempina.</p>\n<h4>Käyttäjätunnus</h4>\n<p>Käyttäjätunnus on käyttäjänimen julkinen muoto sosiaalisen median alustalla: tunniste, jonka avulla tili voidaan löytää, osoittaa ja mainita, ja se näkyy yleensä @-merkin kanssa ja esiintyy profiilin URL-osoitteessa. Useimmilla alustoilla käyttäjätunnus ja nimimerkki ovat samat; joillakin alustoilla, kuten Facebookissa, URL-osoitteessa käytetään erillistä käyttäjätunnusta ja julkisesti näytetään ei-yksilöllinen näyttönimi.</p>\n<h4>Näytönimi</h4>\n<p>Näytönimi on profiilissa ja viestien vieressä näkyvä nimi. Sen voi valita vapaasti, se voi sisältää välilyöntejä ja erikoismerkkejä, eikä sen tarvitse olla ainutlaatuinen, joten useilla tileillä voi olla sama nimi. Sitä ei voi käyttää tilin tunnistamiseen tai osoittamiseen.</p>\n<h4>Käyttäjätunnus</h4>\n<p>Käyttäjätunnus on alustan tilille antama sisäinen tunniste, joka on yleensä numeerinen. Käyttäjä ei valitse sitä, ja se pysyy yleensä samana, vaikka käyttäjänimi tai näyttönimi muuttuisi. Alustat käyttävät sitä sisäisesti eivätkä julkiseen osoittamiseen.</p>\n<h4>Maininta / @Maininta</h4>\n<p>Maininta on tapa viitata tiliin kirjoittamalla @-merkki ja sen jälkeen tilin käyttäjätunnus viestiin, kommenttiin, kuvatekstiin tai viestiin. Se lähettää yleensä ilmoituksen tilille ja linkittää sen profiiliin. @-merkkijono on käyttäjätunnus; sen käyttäminen on maininta.</p>\n<h3>Tilin kattavuus</h3>\n<p>Useat tekijät vaikuttavat siihen, kuinka monelle käyttäjälle tai vastaanottajalle tili voi potentiaalisesti tavoittaa, kun se julkaisee tai jakaa tietokohteen:</p>\n<ul>\n<li>#### seuraajien tai tilaajien määrä\n</li>\n<li>#### vahvistustila\n</li>\n<li>#### tilin asema: ikä, vuorovaikutushistoria, maine alustalla\n</li>\n</ul>\n<p>Kattavuus vaikuttaa näkyvyyteen kahdella tavalla:</p>\n<ul>\n<li><strong>suoraan</strong>: laajalle ulottuvien tilien jakamat tiedot näkyvät useammissa syötteissä jakamishetkellä\n</li>\n<li><strong>epäsuorasti</strong>: laajalle ulottuvilla tileillä syntyy enemmän vuorovaikutuksesta johdettuja signaaleja, joita alustan algoritmit käyttävät nostamaan sisältöjä sijoituksissa (→ algoritminen kuratointi)\n</li>\n</ul>\n<p>Kattavuus vaihtelee suuresti: yksityisellä tilillä, jolla on 100 seuraajaa, ja julkisella tilillä, jolla on miljoona seuraajaa, on näkyvyyteen vaikuttava vaikutusvalta täysin eri mittakaavassa.</p>\n<h2>Vuorovaikutus</h2>\n<p>Vuorovaikutus kattaa kaikki käyttäjän toimet, eli kaiken, mitä käyttäjä tietoisesti tekee tietoympäristössä, sisällön vastaanottamisesta sen kommentointiin ja oman sisällön tuottamiseen. COBRA-mallia (Muntinga ym. 2011) soveltaen nämä toimet voidaan jakaa kolmeen nousevaan tasoon: kulutus, osallistuminen ja luominen.</p>\n<table><thead><tr>\n<th>Kulutus</th>\n<th>\\- haku<br>\\- valinta / klikkaus<br>\\- katselu / kuuntelu / lukeminen<br>\\- ostaminen / lataaminen<br>\\- tallentaminen / kirjanmerkkiin lisääminen</th>\n</tr></thead><tbody>\n<tr>\n<td>Vuorovaikutus</td>\n<td>\\- tykkääminen / reagoiminen<br>\\- seuraaminen / tilaaminen<br>\\- arvioiminen / arvosteleminen<br>\\- jakaminen</td>\n</tr>\n<tr>\n<td>Luominen</td>\n<td>\\- luominen: jakaminen<br>\\- uudelleenluominen: vastaaminen / kommentointi</td>\n</tr>\n</tbody></table>\n<h3>Suodatuskupla</h3>\n<p>Suodatuskupla on algoritmisen personoinnin aiheuttama informaatioeristyneisyyden tila, jossa käyttäjä altistuu yhä enemmän sisällölle, joka vastaa hänen pääteltyjä mieltymyksiään ja aiempaa käyttäytymistään, kun taas poikkeava sisältö saatetaan suodattaa pois, yleensä käyttäjän tietämättä.</p>\n<p>Termin keksi Eli Pariser (2011) kuvaamaan, kuinka Googlen, Facebookin ja vastaavien alustojen personointialgoritmit voivat tuottaa järjestelmällisiä altistumisen epäsymmetrioita käyttäjien signaalien perusteella.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Empiirinen tutkimus on merkittävästi tarkentanut Pariserin alkuperäistä teesiä. Tutkimuksissa on havaittu, että algoritminen personointi kylläkin muokkaa sitä, mitä käyttäjät näkevät, mutta suurin osa käyttäjistä kohtaa silti ideologisesti monipuolista sisältöä: osittain siksi, että heidän omissa sosiaalisissa verkostoissaan on erilaisia näkemyksiä, ja osittain siksi, että algoritmit eivät eristä käyttäjiä niin täydellisesti kuin yleisessä keskustelussa annetaan ymmärtää (Bakshy ym. 2015; Flaxman ym. 2016; Bruns 2019). Suodatuskuplailmiö on todellinen, mutta tyypillisesti heikompi kuin yleisesti oletetaan.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h2>Levitys: Julkaiseminen</h2>\n<p>Kun tietokohde on luotu, sen julkaiseminen tuo sen ensimmäistä kertaa tietoympäristöön: sen luoja julkaisee, lähettää, julkaisee tai välittää sen. Tämä alkuperäinen julkaiseminen eroaa uudelleenlevittämisestä, jossa muut välittävät olemassa olevaa kohdetta eteenpäin.</p>\n<h3>Trendit</h3>\n<p>Trendaus on alustan myöntämä tila, joka osoittaa, että tietty aihe tai hashtag herättää lyhyessä ajassa äkillisen käyttäjäaktiivisuuden nousun lukuisissa erillisissä viesteissä, joissa sitä käsitellään tai jotka sisältävät sen. Tärkeää on kasvuvauhti, ei kokonaismäärä.</p>\n<p>Trendit voivat syntyä orgaanisesti monista itsenäisistä julkaisuista tai ne voidaan luoda koordinoitujen julkaisujen ja botti-verkostojen avulla (→ koordinoitu vahvistaminen).</p>\n<p>Myös alusta itse vaikuttaa siihen edistämällä, suodattamalla tai tukahduttamalla näkyviin nousevia sisältöjä (→ alustan puolelta tapahtuva kuratointi).</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Sisältö, joka herättää nopeita reaktioita, kuten kiistanalaiset tai tunnepitoiset aiheet, nousee todennäköisemmin trendiksi, vaikka sen näkyvyys riippuu myös alustan luokittelu- ja moderointimekanismeista.</p></div>\n</div>\n</div>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><h4>Hashtag</h4>\n<p>Hashtag on avainsana tai lause, joka on merkitty #-symbolilla ja kirjoitettu ilman välilyöntejä. Se yhdistää julkaisun kaikkiin muihin samaa tunnistetta sisältäviin julkaisuihin, jolloin hajanaiset julkaisut muodostavat yhteisen aiheen ympärille haettavan ryhmän. Kuka tahansa voi liittää hashtagin julkaisuun, mikä tekee siitä näkyvyyden välineen: laajasti käytetty tai trendissä oleva tunniste sijoittaa julkaisun osaksi laajempaa virtaa ja tuo sen esille kyseistä tunnistetta seuraaville käyttäjille. Koska hashtag kokoaa yhteen monia erillisiä viestejä, se voi itsessään houkutella aallon aktiivisuutta ja nousta trendiksi (→ trendi), mikä tekee siitä myös usein kohteen koordinoiduille kampanjoille, joissa tunnistetta levitetään massaviestinnän avulla (→ koordinoitu vahvistaminen).</p></div>\n</div>\n</div>\n<h2>Uudelleenkierrätys: jakaminen, välittäminen, uudelleenjulkaiseminen</h2>\n<p>Tilit välittävät olemassa olevia informaatioyksiköitä eteenpäin jakamalla, välittämällä, linkittämällä, uudelleenjulkaisemalla tai muulla tavoin kierrättämällä niitä. Jokaista tiliä ylläpitää henkilö, organisaatio tai automatisoitu ohjelmisto (botti).</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Kun tietokohde välitetään eteenpäin lisättyjen kommenttien, tulkintojen tai uudelleenmuotoilun kera, syntyy uusi tietokohde, jolla on uusi tekijä (→ uudelleenluominen).</p></div>\n</div>\n</div>\n<h3>Viraalisuus</h3>\n<p>Viraalisuus on ilmiö, jossa yksittäinen informaatiokappale leviää nopeasti kierrätyksen kautta, aivan kuten virus leviää: käyttäjät jakavat tai julkaisevat sen uudelleen, toiset välittävät sen vuorostaan eteenpäin, ja tästä seuraava sitoutuminen nostaa sen sijoitusta, tuoden sen esiin yhä useammille tileille (→ algoritminen vahvistaminen).</p>\n<p>Tiedonjakelu on todennäköisempää, kun se herättää voimakkaita tunteita, moraalisia reaktioita tai ryhmän ulkopuolisiin kohdistuvaa vihamielisyyttä, erityisesti poliittisissa tai konfliktipainotteisissa yhteyksissä. Alkuperäisen tilin laajaa → tavoittavuutta ei vaadita: myös pienet tilit voivat tuottaa erittäin viraalisia sisältöjä.</p>\n<p>Viraalisuus voi syntyä orgaanisesti tai se voidaan luoda koordinoidun jakamisen ja vuorovaikutuksen avulla (→ koordinoitu vahvistuminen).</p>\n<h4>☑ Viraliteetti vs. trendit</h4>\n<table><thead><tr>\n<th>Ominaisuus</th>\n<th>Viraalisuus</th>\n<th>Trendit</th>\n</tr></thead><tbody>\n<tr>\n<td><strong>Mikä saa näkyvyyttä</strong></td>\n<td>Yksittäinen tieto, kuten tietty julkaisu, video tai kuva</td>\n<td>Aihe tai hashtag: ei yksi tietty sisältökohde, vaan monet erilliset julkaisut, jotka käsittelevät samaa aihetta tai sisältävät saman hashtagin</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Tärkeimmät tekijät</strong></td>\n<td>Käyttäjät jakavat, uudelleenjulkaisevat tai välittävät sisällön muille, jotka puolestaan välittävät sitä edelleen; tämä ketjureaktio voi vahvistua, kun siitä syntyvä vuorovaikutus nostaa sisällön sijoitusta (→ algoritminen vahvistuminen)</td>\n<td>Monet erilliset julkaisut käsittelevät samaa aihetta tai sisältävät saman hashtagin lyhyen ajan kuluessa; alusta mittaa, kuinka nopeasti tämä aktiivisuus kasvaa, ei sitä, kuinka paljon sitä on yhteensä, ja nostaa aiheen tai hashtagin esiin kokonaisuutena (→ trendien tunnistaminen)</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Aikakuvio</strong></td>\n<td>Voi jatkua pidempään</td>\n<td>Aikarajoitettu; kestää niin kauan kuin aktiivisuusaste pysyy korkeana tai alusta pitää sen esillä</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Miten sitä voidaan manipuloida</strong></td>\n<td>Koordinoitu jakaminen, botien avulla tapahtuva vahvistaminen tai tiettyyn tietokohteeseen kohdistettu keinotekoinen vuorovaikutus (→ koordinoitu vahvistaminen)</td>\n<td>Koordinoidut julkaisukampanjat tai botiverkostojen avulla luodut trendit (→ koordinoitu vahvistaminen)</td>\n</tr>\n</tbody></table>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Sekä viraalisuus että trendit voivat syntyä orgaanisesti, niitä voivat vauhdittaa koordinoidut toimijat (→ koordinoitu vahvistaminen) tai ne voivat muotoutua alustan oman kuratoinnin kautta. Molemmat suosivat yleensä emotionaalisesti herättävää, moraalisesti latautunutta tai eripuraa aiheuttavaa sisältöä, erityisesti poliittisissa tai konfliktipainotteisissa yhteyksissä.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h2>Uudelleenluominen: lainaaminen, muokkaaminen, uudelleenmiksaus</h2>\n<p>Käyttäjä tai toimija luo olemassa olevan informaatiokohteen uudelleen uutena, johdettuna sisältönä lainaamalla, kommentoimalla, muokkaamalla, tiivistämällä, uudelleenmiksamalla, uudelleenkehystämällä tai upottamalla sen uuteen kontekstiin. Toisin kuin uudelleenlevitys, jossa sama kohde välitetään eteenpäin muuttumattomana, uudelleenluominen tuottaa uuden informaatiokohteen, jolla on uusi tekijä. Tästä tekijästä tulee toissijainen lähde: johdettu kohde sisältää hänen valintansa ja kehystyksensä, ei pelkästään alkuperäistä sisältöä.</p>\n<h3>Heijastusvaikutus</h3>\n<p>Heijastusvaikutus on ilmiö, jossa sama tieto ilmestyy useampaan kuin yhteen tietoympäristöön ja tavoittaa alkuperäisen kohdeyleisön ulkopuolella olevia yleisöjä. Se syntyy <strong>ympäristöjen välisen leviämisen</strong> kautta, kun uudelleenluominen vie tietoa rajan yli: toimija muuttaa yhden informaatiokohteen sisällön toissijaiseksi kohteeksi toisessa ympäristössä, esimerkiksi journalistisen raportoinnin, toimituksellisen kuratoinnin tai käyttäjän muualla esittämän lainauksen kautta.</p>\n<ul>\n<li>Tieteellisellä foorumilla jaettu tutkimustulos saatetaan keskustella sosiaalisessa mediassa, ja sen jälkeen tekoälyavustaja voi laatia siitä yhteenvedon.\n</li>\n<li>Sosiaalisen median alustalla botien keinotekoisesti vahvistama aihe voi kiinnittää toimittajien huomion ja tulla uutisoitua.\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Levittäminen lisää sekä luotettavan että epäluotettavan tiedon ulottuvuutta. Koska sama tieto esiintyy tällöin useissa ympäristöissä kerralla, se näyttää myös yleisesti vakiintuneemmalta kuin se todellisuudessa on.</p></div>\n</div>\n</div>\n<p>Levittäminen voi tapahtua orgaanisesti tai se voidaan käynnistää manipuloimalla sisältöä uusille alustoille (→ koordinoitu vahvistaminen).</p>\n<h4>Episteeminen pesu</h4>\n<p>Episteeminen pesu on ympäristöjen välisen leviämisen erityinen vaikutus. Se tapahtuu, kun toissijaista lähdettä pidetään luotettavampana kuin alkuperäistä, esimerkiksi kun nimettömästä viestistä peräisin oleva väite ilmestyy uudelleen virallisessa julkaisussa tai vertaisarvioidussa artikkelissa. Tieto vaikuttaa tällöin luotettavammalta pelkästään siirtymisen vuoksi, vaikka sen taustalla olevat väitteet ja todisteet ovat pysyneet muuttumattomina.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Episteeminen pesu paljastaa vastaanottajien taipumuksen: koska lähde vaikuttaa luotettavalta, he olettavat, että sen välittämä tieto on luotettavaa.</p></div>\n</div>\n</div>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-success\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Success\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20ZM9.26825 11.3599L10.9587 13.3885L14.7 8.40006C15.0314 7.95823 15.6582 7.86869 16.1 8.20006C16.5419 8.53143 16.6314 9.15823 16.3 9.60006L11.8 15.6001C11.4128 16.1164 10.645 16.1361 10.2318 15.6402L7.7318 12.6402C7.37824 12.216 7.43556 11.5854 7.85984 11.2318C8.28412 10.8783 8.91468 10.9356 9.26825 11.3599Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Stokel-Walker, C. (2026). Tutkijat keksivät tekaistun sairauden. Tekoäly kertoi ihmisille, että se oli todellinen. Nature, 652(8110), 559–561. <a href=\"https&#x3a;&#x2f;&#x2f;doi.org&#x2f;10.1038&#x2f;d41586-026-01100-y&#x3a;\" class=\"use-hover-preview\" rel=\"noopener noreferrer nofollow\">https://doi.org/10.1038/d41586-026-01100-y:</a><br>Göteborgin yliopiston lääketieteellisen tutkijan johtama tiimi keksi kuvitteellisen ihosairauden nimeltä Bixonimania testatakseen, omaksuisivatko ja toistaisivatko tekoälyjärjestelmät lääketieteellistä väärää tietoa. He esittivät sen oletettuna sairaudena, joka liittyy näyttöjen siniseen valoon, ja jonka oireita olivat esimerkiksi silmien kipu ja kutina sekä silmäluomien vaaleanpunertava sävy. Sitten he loivat tarkoituksellisesti vääriä, akateemisilta näyttäviä esijulkaisuja, joihin oli istutettu selviä varoitusmerkkejä: kuvitteellinen kirjoittaja, jonka valokuva oli luotu tekoälyn avulla, olematon yliopisto sekä viittaukset Tähtilaivaston akatemiaan ja USS Enterpriseen. Muutamassa viikossa suuret tekoälypohjaiset chatbotit alkoivat toistaa Bixonimaniaa todellisena lääketieteellisenä sairaudena ja tarjosivat joissakin tapauksissa käyttäjille selittäviä tai terveyteen liittyviä neuvoja. Samanaikaisesti väärennettyä materiaalia siteerattiin ainakin yhdessä julkaistussa artikkelissa, joka on sittemmin peruutettu, Springer Nature -kustantamon Cureus-lehdessä. Nature-lehti kertoi, että esijulkaisut on sittemmin poistettu <a class=\"notranslate\" translate=\"no\" href=\"http://Preprints.org\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Preprints.org</a>-sivustolta. Ympäristöjen välinen leviäminen: blogikirjoitukset → väärennetty esijulkaisu → verkkohakurobotit → tekoälychatbottien vastaukset → akateeminen viittaus</p></div>\n</div>\n</div>\n<h1>Gatekeeping</h1>\n<p>Laajimmassa merkityksessään portinvartijatoiminta on kattava prosessi, jossa hallitaan, mitkä tiedot valitaan ja muotoillaan tiedoiksi, jotka tavoittavat ihmiset (Shoemaker &amp; Vos 2009). Tässä mielessä se kattaa sekä tiedon muodostumisen että sen välittymisen yleisölle.</p>\n<p>Tässä yhteydessä portinvartijatoimintaa käytetään suppeammassa merkityksessä: se tarkoittaa valvontaa siitä, mitkä olemassa olevat tiedonpalaset pääsevät näkyviin tai suljetaan näkyvyyden ulkopuolelle. Siten se eroaa lähdelähtöisestä itsemarkkinoinnista ja alustapuolella tapahtuvasta kuratoinnista: portinvartijatoiminta päättää, näkyykö tiedonpala lainkaan, kun taas kuratointi ja markkinointi määrittävät, kuinka näkyvästi näkyvä tiedonpala esitetään.</p>\n<p>Perinteisesti päätökset tiedon näkyvyydestä tekivät ihmiset: toimittajat (→ toimituksellinen arviointi). Digitaalisen muutoksen myötä niitä on yhä enemmän täydennetty automatisoiduilla tai puoliautomatisoiduilla algoritmisilla prosesseilla (→ indeksointi, → sisällön moderointi).</p>\n<p>Gatekeeping toimii tiedon elinkaaren kolmessa vaiheessa:</p>\n<ul>\n<li>ennen julkaisua:\n<ul>\n<li>toimituksellinen tarkastus\n</li>\n</ul>\n</li>\n<li>julkaisun jälkeen:\n<ul>\n<li>sisällyttäminen: indeksointi ja hakukoneoptimointi\n</li>\n<li>poissulkeminen: suodatus ja sisällön moderointi\n</li>\n</ul>\n</li>\n</ul>\n<h2>Julkaisua edeltävä toimituksellinen tarkastus</h2>\n<p>Monien vuosikymmenien ajan toimituksellinen tarkastus oli vakiintunut prosessi perinteisen toimituksellisen rakenteen omaavissa tietoympäristöissä, joissa toimittajat, toimituspäälliköt ja kustantajat päättivät, mitkä artikkelit julkaistiin ja mitkä eivät (Shoemaker &amp; Vos 2009). Jos toimituksellista rakennetta ei ole, tätä julkaisua edeltävää porttia ei ole: kuka tahansa voi julkaista ilman tarkastusta, ja portinvartijatehtävä siirtyy alla kuvattuihin julkaisun jälkeisiin prosesseihin.</p>\n<ul>\n<li>Tiedotusympäristöt, joissa on toimituksellinen rakenne:\n<ul>\n<li>painetut tiedotusvälineet, lähetystoiminta\n</li>\n<li>painetun ja lähetysmedian digitaaliset alustat sekä digitaaliset kustantajat\n</li>\n</ul>\n</li>\n<li>toimijat:\n<ul>\n<li>ihmiset: toimittajat, toimituspäälliköt, kustantajat\n</li>\n</ul>\n</li>\n</ul>\n<p>Digitaalisessa mediassa ihmisen roolia täydentää yhä enemmän algoritminen valinta; tutkimuksissa tulosta kuvataan pikemminkin hybridiseksi rinnakkaiseloksi kuin täydelliseksi korvaamiseksi (Wallace 2018).</p>\n<h2>Julkaisun jälkeinen portinvartijatoiminta</h2>\n<p>Julkaisun jälkeen sisällönvalvonta toimii kahdessa järjestyksessä olevassa vaiheessa:</p>\n<ul>\n<li><strong>sisällyttäminen:</strong> mitkä tiedot tallennetaan tiedonhakujärjestelmiin\n</li>\n<li><strong>poissulkeminen:</strong> mitkä tietokohteet poistetaan\n</li>\n</ul>\n<h3>Sisällyttäminen: indeksointi ja hakukoneiden indeksointi</h3>\n<p>Tiedonhakujärjestelmät indeksoivat verkkoa ja päättävät, mitkä olemassa olevat tietokohteet ne tallentavat ja asettavat saataville joko näytettäväksi (→ hakujärjestelmät, → löytämisjärjestelmät) tai käsiteltäväksi (→ generatiiviset tekoälyjärjestelmät).</p>\n<ul>\n<li>tietojärjestelmät\n<ul>\n<li>hakujärjestelmät: indeksoivat indeksoidut tietokohteet hakua varten\n</li>\n<li>löytämisjärjestelmät: kokoavat ja luettelointavat tietokohteet syötteiksi\n</li>\n<li>generatiiviset tekoälyjärjestelmät: ottavat tietokohteita sisään synteesiä varten\n</li>\n</ul>\n</li>\n<li>toimijat\n<ul>\n<li>pääosin algoritmisia, ihmisen puuttuminen valikoiduissa kohdissa (lähteiden valinta)\n</li>\n</ul>\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Digitaalisissa tiedotuskanavissa ja alustoilla, joihin käyttäjät julkaisevat sisältöä suoraan, sisäänpääsy on pääosin avoin, ellei pääsyrajoituksia ole.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h3>Poissulkeminen: suodatus ja sisällön moderointi</h3>\n<p>Koska pääsyportti on avoinna digitaalisissa tiedotuskanavissa ja -alustoissa, joihin käyttäjät julkaisevat sisältöä suoraan, suodatus ja sisällön moderointi tapahtuvat julkaisun jälkeen toisessa vaiheessa. Alustalla olevat tietokohteet tarkistetaan alustan käytäntöjen perusteella ja poistetaan tai estetään tarvittaessa. Tietojärjestelmät soveltavat samaa poissulkemista indeksiinsä.</p>\n<ul>\n<li>digitaaliset tiedotuskanavat ja -alustat, joihin käyttäjät julkaisevat sisältöä suoraan, sekä tiedonhakujärjestelmät\n<ul>\n<li>Roskapostisuodattimet: poistavat ei-toivottua tai automatisoitua massasisältöä\n</li>\n<li>sisältösuodattimet: poistavat käytäntöjä rikkovan sisällön (vihapuhe, laiton sisältö, graafinen materiaali)\n</li>\n</ul>\n</li>\n<li>toimijat\n<ul>\n<li>hybridi: ihmismoderaattorit (faktantarkistajat ja/tai käyttäjät) ja algoritmiset suodattimet\n</li>\n</ul>\n</li>\n</ul>\n<p>Toisin kuin julkaisua edeltävä toimituksellinen tarkastus, jossa yhdistyvät sisällön valinta, järjestelmällinen laadunvalvonta ja lähteiden tarkistaminen, julkaisun jälkeisessä moderoinnissa laadunvalvontakomponentti on heikko (→ faktantarkistus): jotkut alustat merkitsevät tai luokittelevat väärää sisältöä, mutta tämä toiminto on rajallinen ja suurimmilla sosiaalisen median alustoilla vähenemässä.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Meta lopetti kolmannen osapuolen faktantarkistusohjelmansa tammikuussa 2025 ja korvasi sen käyttäjälähtöisillä yhteisömuistiinpanoilla: <a class=\"notranslate\" translate=\"no\" href=\"https&#x3a;&#x2f;&#x2f;www.ap.org&#x2f;news-highlights&#x2f;spotlights&#x2f;2025&#x2f;no-more-fact-checking-for-meta-how-will-this-change-media-and-the-pursuit-of-truth&#x2f;\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https://www.ap.org/news-highlights/spotlights/2025/no-more-fact-checking-for-meta-how-will-this-change-media-and-the-pursuit-of-truth/</a>.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h1>Lähteisiin perustuva itsemarkkinointi</h1>\n<p>Lähteet – sisällöntuottajat, julkaisijat, mainostajat ja verkkosivustojen ylläpitäjät – mainostavat aktiivisesti tietosisältöjään tavoittaakseen yleisönsä.</p>\n<p>Toisin kuin alustalähtöiset mekanismit, jotka muokkaavat näkyvyyttä algoritmeilla, lähteet käyttävät seuraavia strategioita vaikuttaakseen siihen, kuinka näkyvästi niiden sisältö näkyy:</p>\n<ul>\n<li>tietyn kohderyhmän tai tiettyjen tilien kohdentaminen (→ suora osoittaminen),\n</li>\n<li>sisällön mukauttaminen alustan sijoitusjärjestelmiin (→ SEO, SMO, alustakohtainen optimointi),\n</li>\n<li>näkyvyyden ostaminen suoraan (→ yhteistyö vaikuttajien kanssa, maksulliset sijoitukset).\n</li>\n</ul>\n<h2>Suora osoittaminen</h2>\n<p>Suora osoittaminen on hybridinen kohdentamisstrategia: se käynnistyy pääasiassa ihmisten toimesta, mutta hyödyntää myös alustan infrastruktuuria (ilmoitusjärjestelmät, algoritminen kuratointi).</p>\n<p>Lähteet käyttävät seuraavia strategioita kohdentamaan viestinsä suoraan tiettyihin vastaanottajiin tai tileihin:</p>\n<ul>\n<li>#### @maininnat\n</li>\n<li>#### merkitseminen (valokuvissa, viesteissä tai ketjuissa)\n</li>\n<li>#### lainaukset ja vastausmaininnat\n</li>\n<li>#### ryhmäviestit\n</li>\n<li>#### postituslistan osoitteiden käyttö (Vastaanottaja, Kopio)\n</li>\n</ul>\n<p>Suora osoittaminen tuottaa kaksi erillistä näkyvyysvaikutusta:</p>\n<h3>Välitön ilmoitus kohdekäyttäjälle</h3>\n<p>Kohdekäyttäjä saa tiedon suoraan ilmoituksena riippumatta siitä, olisiko hän muuten törmännyt siihen uutisvirrassaan.</p>\n<h3>Epäsuora tavoittavuus kohde käyttäjän verkoston kautta</h3>\n<p>Kun osoitteena on laajalle ulottuvia tilejä, viesti voi levitä alkuperäisen ilmoituksen ulkopuolelle:</p>\n<ul>\n<li>näkyvyys kohdistetun tilin profiilissa ilman vuorovaikutusta:<br>joillakin alustoilla (esim. X/Twitter) @maininnat ovat julkisesti näkyvissä kohdistetun tilin profiilissa;\n</li>\n<li>näkyvyys koko tilin tavoittavuusalueella, eli sen seuraajaverkostossa:<br>kun kohdetili vastaa, jakaa uudelleen tai reagoi, viesti tavoittaa sen koko seuraajaverkoston.\n</li>\n</ul>\n<h2>Sisällön mukauttaminen alustojen sijoitusjärjestelmiin</h2>\n<p>Lähteet mukauttavat sisältöään, metatietojaan ja rakennettaan sopimaan niiden alustojen sijoituskriteereihin, joilla ne pyrkivät näkyvyyteen — maksamatta sijoittelusta.</p>\n<h3>Hakukoneoptimointi (SEO)</h3>\n<p>SEO viittaa lähteiden puolella toteutettaviin käytäntöihin, joilla verkkosivustoja – niiden sisältöä, metatietoja ja linkkarakennetta – mukautetaan niin, että ne sijoittuvat näkyvämmin yleiskäyttöisten hakukoneiden (Google, Bing, DuckDuckGo jne.) tuloksissa.</p>\n<p>SEO on kaikkein vakiintunein optimointistrategia, koska hakukoneiden sijoitussignaalit ovat suhteellisen vakaita ja hyvin dokumentoituja. Erikoistuneet SEO-ammattilaiset, toimistot ja työkalut tukevat sen käytäntöjä.</p>\n<h4>☑ SEO-käytännöt</h4>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-success\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Success\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20ZM9.26825 11.3599L10.9587 13.3885L14.7 8.40006C15.0314 7.95823 15.6582 7.86869 16.1 8.20006C16.5419 8.53143 16.6314 9.15823 16.3 9.60006L11.8 15.6001C11.4128 16.1164 10.645 16.1361 10.2318 15.6402L7.7318 12.6402C7.37824 12.216 7.43556 11.5854 7.85984 11.2318C8.28412 10.8783 8.91468 10.9356 9.26825 11.3599Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><ul>\n<li>avainsanatutkimus ja avainsanojen integrointi otsikoihin, alaotsikoihin ja tekstiin\n</li>\n<li>metatietojen optimointi (otsikkotunnisteet, metakuvaukset, vaihtoehtoinen teksti)\n</li>\n<li>linkkien rakentaminen (sisäänpäin suuntautuvien linkkien hankkiminen arvovaltaisilta sivustoilta)\n</li>\n<li>sivuston rakenne ja sisäiset linkit\n</li>\n<li>sivun latausnopeus ja mobiiliystävällisyys\n</li>\n<li>hakutarkoituksen mukaisen sisällön tuottaminen\n</li>\n</ul></div>\n</div>\n</div>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>SEO ei muuta hakukoneiden sivujen sijoitustapaa, vaan se mukauttaa verkkosivuston vastaamaan olemassa olevia sijoituskriteerejä. Lähteet voivat vaikuttaa siihen, mitä algoritmi näkee, mutta eivät siihen, miten se tekee päätöksensä.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h3>Sosiaalisen median optimointi (SMO)</h3>\n<p>SMO viittaa lähdepuolen käytäntöihin, joilla pyritään maksimoimaan sisällön näkyvyys, sitouttavuus ja jaettavuus sosiaalisen median alustoilla.</p>\n<p>SMO on vähemmän vakiintunutta kuin SEO, koska sosiaalisen median sijoitussignaalit ovat epäselvempiä ja alustakohtaisempia. Käytännöt muuttuvat algoritmien muuttuessa.</p>\n<h4>☑ SMO-käytännöt</h4>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-success\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Success\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20ZM9.26825 11.3599L10.9587 13.3885L14.7 8.40006C15.0314 7.95823 15.6582 7.86869 16.1 8.20006C16.5419 8.53143 16.6314 9.15823 16.3 9.60006L11.8 15.6001C11.4128 16.1164 10.645 16.1361 10.2318 15.6402L7.7318 12.6402C7.37824 12.216 7.43556 11.5854 7.85984 11.2318C8.28412 10.8783 8.91468 10.9356 9.26825 11.3599Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><ul>\n<li>hashtag-strategiat (trendikkäät tai aihekohtaiset tunnisteet)\n</li>\n<li>julkaisuaikataulu (milloin kohdeyleisöt ovat aktiivisia)\n</li>\n<li>sisältömuotojen valinta (lyhyet videot, karusellit, Reels-videot)\n</li>\n<li>otsikon ja koukun suunnittelu (huomion herättäminen nopeasti)\n</li>\n<li>vuorovaikutuksen edistäminen (kysymykset, kyselyt, toimintakehotukset)\n</li>\n<li>sisällön uudelleenkäyttö eri alustoilla\n</li>\n</ul></div>\n</div>\n</div>\n<h3>Alustakohtainen optimointi</h3>\n<p>Yleisten SEO- ja SMO-strategioiden lisäksi jokaisella alustalla on oma sijoituslogiikkansa ja sisältökäytäntönsä, mikä edellyttää räätälöityjä optimointistrategioita.</p>\n<h4>☑ Alustakohtaiset optimointistrategiat</h4>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-success\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Success\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20ZM9.26825 11.3599L10.9587 13.3885L14.7 8.40006C15.0314 7.95823 15.6582 7.86869 16.1 8.20006C16.5419 8.53143 16.6314 9.15823 16.3 9.60006L11.8 15.6001C11.4128 16.1164 10.645 16.1361 10.2318 15.6402L7.7318 12.6402C7.37824 12.216 7.43556 11.5854 7.85984 11.2318C8.28412 10.8783 8.91468 10.9356 9.26825 11.3599Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><ul>\n<li><strong>TikTok</strong>\n</li>\n<li>Muoto: pystysuuntaiset lyhyet videot, trendikkäät äänet\n</li>\n<li>Strategiat:\n</li>\n<li>kiinnitä katsojien huomio kolmen ensimmäisen sekunnin aikana\n</li>\n<li>julkaise säännöllisesti ruuhka-aikoina\n</li>\n<li><strong>Instagram</strong>\n</li>\n<li>Muoto: korkealaatuiset kuvat, Reels-keskeinen sisältö\n</li>\n<li>Strategiat:\n</li>\n<li>yhdistä hashtageja strategisesti\n</li>\n<li>käytä sisältöä uudelleen eri formaateissa (julkaisut, Stories, Reels)\n</li>\n<li><strong>YouTube</strong>\n</li>\n<li>Muoto: pitkä video, jossa on vahva alku sekä avainsanoja sisältävät otsikot ja kuvaukset\n</li>\n<li>Strategiat:\n</li>\n<li>optimoi pikkukuvat klikkausmääriä varten\n</li>\n<li>maksimoi katseluaika suositusten laukaisemiseksi\n</li>\n<li><strong>LinkedIn</strong>\n</li>\n<li>Muoto: pitkät ammatilliset julkaisut, natiiviartikkelit\n</li>\n<li>Strategiat:\n</li>\n<li>julkaise natiivisti (vältä ulkoisia linkkejä)\n</li>\n<li>kannusta verkostoituneeseen vuorovaikutukseen tunnisteiden avulla\n</li>\n<li><strong>X (Twitter)</strong>\n</li>\n<li>Muoto: tiivis teksti, ketjut pidemmälle sisällölle\n</li>\n<li>Strategiat:\n</li>\n<li>käytä vahvoja koukkuja ensimmäisessä rivissä\n</li>\n<li>vastaa laajalle yleisölle tavoittaviin tileihin näkyvyyden lisäämiseksi\n</li>\n</ul></div>\n</div>\n</div>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Alustakohtainen optimointi edellyttää kunkin alustan sijoitusjärjestelmän, kohderyhmän käyttäytymisen ja sisältömuotojen mieltymysten ymmärtämistä. Se, mikä toimii TikTokissa, toimii harvoin LinkedInissä.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h2>Maksettu näkyvyys</h2>\n<h3>Vaikuttajayhteistyö</h3>\n<p>Vaikuttajayhteistyö on maksullista yhteistyötä, jossa toimijat palkkaavat henkilöitä, joiden tilillä on laaja tavoittavuus, mainostamaan tietojaan.</p>\n<p>Maksu tapahtuu rahana tai luontoissuorituksena (ilmaiset tuotteet, palvelut tai muut edut).</p>\n<p>Ydinmekanismi on ”tavoittavuus palveluna”: lähde ostaa pääsyn vaikuttajan seuraajaverkostoon.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Vaikuttajayhteistyöt ilmoitetaan toisinaan selvästi (”Mainos”, ”Maksettu yhteistyö”), toisinaan vain epäselvästi tai ei lainkaan. Ilmoitusvaatimukset vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja alustoittain.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h3>Maksulliset sijoittelut</h3>\n<p>Maksulliset sijoitukset ovat lähteen puolelta käytetty käytäntö, jossa alustoille maksetaan suoraan näkyvyydestä.</p>\n<p>Sponsoroitu sisältö sijoitetaan orgaanisen sisällön rinnalle</p>\n<ul>\n<li>sponsoroituja hakutuloksia (hakukonemainoksia),\n</li>\n<li>sponsoroituja julkaisuja ja mainostettua sisältöä (sosiaalinen media) tai\n</li>\n<li>näyttömainoksina (bannerit, videot).\n</li>\n</ul>\n<p>Maksulliset sijoitukset ohittavat orgaaniset sijoitusjärjestelmät: sen sijaan, että sisältöä optimoitaisiin hyvän sijoituksen saavuttamiseksi, lähde maksaa alustalle suoraan sijoituksesta.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Ne on toisinaan merkitty selvästi (”Sponsoroitu”, ”Mainos”), mutta toisinaan ne ovat vain vaikeasti erotettavissa orgaanisista tuloksista. Merkintäkäytännöt vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja alustoittain.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h1>Alustan puolelta tapahtuva kuratointi</h1>\n<p>Alustan puolella tapahtuva kuratointi tarkoittaa sitä, että alusta itse määrittelee, kuinka näkyvästi tietokohteet esitetään. Se toimii kahdella tavalla:</p>\n<ul>\n<li>julkaisun jälkeinen toimituksellinen kuratointi\n</li>\n<li>algoritminen kuratointi\n</li>\n</ul>\n<h2>Julkaisun jälkeinen toimituksellinen kuratointi</h2>\n<p>Toimituksellinen kuratointi, eli se, että ihmistoimittajat tai alustan ylläpitäjät tuovat tietoisesti esiin valikoituja sisältöjä, on nykyään vain vähäisessä roolissa: useimmilla suurilla digitaalisilla alustoilla näkyvyys määräytyy ylivoimaisesti algoritmien avulla.</p>\n<p>Siellä missä se on säilynyt, se rajoittuu pääasiassa muutamiin yhteyksiin, kuten:</p>\n<ul>\n<li>uutisten hakujärjestelmien pääuutisosiot (esim. Apple News, Google Newsin ”Toimittajien valinnat”)\n</li>\n<li>korostetut käyttäjien julkaisut sosiaalisessa mediassa (esim. LinkedInin oma uutistiimi, joka valitsee ”Top Stories” -juttuja jäsenten julkaisuista)\n</li>\n</ul>\n<h2>Algoritminen kuratointi</h2>\n<p>Algoritminen kuratointi on käytettävissä olevien tietokohteiden algoritmista valintaa, järjestämistä ja esittämistä. Se määrittää, kuinka näkyvästi ne esitetään, ei sitä, ovatko ne lainkaan saatavilla (→ portinvartijuus).</p>\n<p>Se toimii kahdella tavalla, jotka eroavat toisistaan sen mukaan, pystyykö alusta tunnistamaan yksittäisen käyttäjän kirjautumisen, evästeiden tai laitetunnisteiden avulla:</p>\n<ul>\n<li><strong>ei-henkilökohtainen algoritminen kuratointi:</strong> sama kaikille käyttäjille<br>. Se perustuu ainoastaan tietokohteiden ja lähteiden ominaisuuksiin sekä kokonaisvuorovaikutukseen (vuorovaikutus, jota tietokohde herättää koko yleisössä), ei siihen, kuka sitä katselee.\n</li>\n<li><strong>algoritminen personointi:</strong> räätälöity yksilölle<br>. Se perustuu käyttäjän seurattuihin signaaleihin. Jos alusta pystyy tunnistamaan käyttäjän uudelleen eri vierailujen välillä ja tallentaa nämä signaalit, se rakentaa käyttäjästä algoritmisen profiilin; mitä enemmän profiili sisältää tietoa, sitä tarkemmin alusta voi räätälöidä käyttäjän näkymiä.\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Ilman tällaista tunnistamista, esimerkiksi vieras- tai incognito-istunnossa ilman kirjautumista tai evästeitä, sovelletaan vain ei-personoitua algoritmista sisällön valintaa. Alusta voi silti mukauttaa tuloksia alueittain IP-osoitteen perusteella, mutta se on kontekstuaalista, ei yksilöllistä: kaikki samalla alueella näkevät saman sisällön.</p></div>\n</div>\n</div>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><h4>Käyttäjän uudelleen tunnistaminen</h4>\n<p>Alusta tunnistaa palaavan käyttäjän jollakin kolmesta tavasta, jotka eroavat toisistaan kattavuuden ja pysyvyyden suhteen:</p>\n<ul>\n<li><strong>kirjautuminen:</strong> käyttäjä kirjautuu sisään tilillään. Tämä on luotettavin tapa ja toimii laitteiden välillä, koska toiminta on sidottu tiliin eikä yksittäiseen selaimeen.\n</li>\n<li><strong>evästeet:</strong> alusta tallentaa tunnisteen käyttäjän selaimeen ja lukee sen käyttäjän palatessa. Tämä on sidottu yhteen selaimeen yhdellä laitteella, ja käyttäjä voi poistaa sen.\n</li>\n<li><strong>laitetunnisteet:</strong> alusta lukee laitteen tai selaimen teknisiä ominaisuuksia tai yhdistää useita niistä lähes ainutlaatuiseksi sormenjäljeksi. Tämä toimii jopa ilman kirjautumista tai evästeitä, ja käyttäjän on vaikeinta välttää sitä.\n<p>Käytännössä alustat yleensä yhdistävät näitä menetelmiä sen sijaan, että luottaisivat vain yhteen.</p>\n</li>\n</ul></div>\n</div>\n</div>\n<h4>☑ Käyttäjäsignaalit</h4>\n<p>Käyttäjäsignaalit ovat tietoja, joita alusta kerää käyttäjästä tietokohteiden valinnan ja näkyvyyden personoimiseksi. Monet niistä syntyvät, kun käyttäjät valitsevat, ovat vuorovaikutuksessa, reagoivat tai luovat kohteita. Kaikki eivät johdu tarkoituksellisista toimista, kuten klikkaamisesta tai tykkäämisestä; osa syntyy vähemmän tarkoituksellisesta käyttäytymisestä, kuten siitä, kuinka kauan käyttäjä viipyy sivulla tai kuinka pitkälle hän vierittää sivua. Näiden sitoutumisesta johdettujen signaalien lisäksi alustat hyödyntävät myös tili- ja kontekstitietoja. Kaikesta tästä ne päättelevät käyttäjän kiinnostuksen kohteet, sisällön relevanssin, käyttäjän tyytyväisyyden, suosion tai todennäköisen tulevan sitoutumisen. Käyttäjät eivät useinkaan ole tietoisia siitä, kuinka monta signaalia voi vaikuttaa siihen, mitä he saattavat kohdata seuraavaksi.</p>\n<table><thead><tr>\n<th>Tyyppi</th>\n<th>Mitä se on</th>\n<th>Esimerkkejä</th>\n</tr></thead><tbody>\n<tr>\n<td><h4>Vuorovaikutuksesta johdetut signaalit</h4></td>\n<td>Vuorovaikutuksen aikana kerätyt signaalit, mukaan lukien huomion mittaukset</td>\n<td>\\- mihin kohteisiin käyttäjä on kiinnittänyt huomionsa<br>\\- käyttäjän toiminnan tyyppi (→ sitoutuminen)<br>\\- käyttäjän toiminnasta johdetut mittaukset <br>(viipymäaika; vierityssyvyys, hiiren viemisen / ohittamisen käyttäytyminen)</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><h4>Tilitiedot</h4></td>\n<td>Tiedot käyttäjästä ja hänen yhteyksistään</td>\n<td>\\- käyttäjäprofiili (ikä, kiinnostuksen kohteet, ammatti, sukupuoli)<br>\\- kieliasetukset<br>\\- linkitetyt tilit<br>\\- yhteystietoluettelo / osoitekirja</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><h4>Kontekstitiedot</h4></td>\n<td>Tiedot tilanteesta, jossa käyttäjä käyttää alustaa</td>\n<td>\\- sijainti, esim. johdettu IP-osoitteesta<br>\\- laitteen tyyppi (esim. puhelin tai kannettava tietokone)<br>\\- käyttöajankohta</td>\n</tr>\n</tbody></table>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Toisin kuin tili- ja kontekstuaaliset tiedot, sitoutumisesta johdetut signaalit riippuvat tietokohteen aiemmasta näkyvyydestä: kohde on ensin näytettävä, ennen kuin käyttäjät voivat sitoutua siihen. Tämä tekee sitoutumisesta itseään vahvistavaa: kohde, jolla on aiemmin ollut paljon sitoutumista, sijoittuu korkeammalle, saa enemmän näkyvyyttä ja houkuttelee siten vielä enemmän sitoutumista. Tämä itseään vahvistava dynamiikka on → algoritminen vahvistuminen. Sama dynamiikka voidaan myös laukaista tarkoituksellisesti koordinoitujen toimijoiden luomalla vuorovaikutusta (→ koordinoitu vahvistuminen).</p></div>\n</div>\n</div>\n<h3>Ei-henkilökohtainen algoritminen kuratointi</h3>\n<p>Ei-personoitu algoritminen kuratointi soveltaa samaa logiikkaa kaikkiin käyttäjiin riippumatta siitä, kuka hakee tai selaa sisältöä. Se toimii kahden pääperiaatteen mukaisesti:</p>\n<ul>\n<li>sijoittaminen\n</li>\n<li>trendien tunnistaminen\n</li>\n</ul>\n<h4>Sijoittaminen</h4>\n<p>Järjestys järjestää saatavilla olevat tietokohteet järjestyslistalle, sijoittamalla toiset korkeammalle ja toiset matalammalle näkyvyysasteikolla. Järjestys määräytyy järjestyssignaalien perusteella, joita yleensä yhdistellään sen sijaan, että niitä sovellettaisiin erikseen:</p>\n<ul>\n<li><strong>tietokohteen ja lähteen ominaisuudet</strong>\n<ul>\n<li><strong>osuvuus:</strong> kuinka hyvin tietokohde vastaa hakua tai kontekstia\n</li>\n<li><strong>ajantasaisuus:</strong> kuinka ajankohtainen tietokohde on\n</li>\n<li><strong>lähteen luotettavuus:</strong> kuinka uskottavana tai laadukkaana lähdettä pidetään\n</li>\n</ul>\n</li>\n<li><strong>yleisön kokonaisvaste</strong>\n<ul>\n<li><strong>sitoutuminen:</strong> vuorovaikutukset, joita tietokohde herättää (tykkäykset, jakamiset, kommentit, klikkaukset)\n</li>\n</ul>\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Algoritmit eivät mittaa <strong>lähteen luotettavuutta</strong> suoraan; ei ole olemassa yhtä ainoaa luotettavuusarvoa. Signaalit ovat välillisiä mittareita, joiden perusteella luotettavuus arvioidaan. Niiden tyyppi on dokumentoitu alustojen lausunnoissa, patenteissa ja alan havainnoissa, mutta niiden tarkkaa painotusta ei ole riippumattomasti todennettu, koska alustat eivät julkista luokittelujärjestelmiään.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h4>☑ Signaalit, joita algoritmit käyttävät lähteen luotettavuuden arviointiin</h4>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-success\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Success\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20ZM9.26825 11.3599L10.9587 13.3885L14.7 8.40006C15.0314 7.95823 15.6582 7.86869 16.1 8.20006C16.5419 8.53143 16.6314 9.15823 16.3 9.60006L11.8 15.6001C11.4128 16.1164 10.645 16.1361 10.2318 15.6402L7.7318 12.6402C7.37824 12.216 7.43556 11.5854 7.85984 11.2318C8.28412 10.8783 8.91468 10.9356 9.26825 11.3599Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><h4><strong>Linkkipohjaiset signaalit</strong></h4>\n<ul>\n<li>luotettavista lähteistä tulevien linkkien määrä ja laatu\n</li>\n<li>takalinkkiprofiilin monipuolisuus\n</li>\n<li>aiheellisesti liittyvistä lähteistä tulevat linkit\n<p><strong>Entiteetin ja brändin maine</strong></p>\n</li>\n<li>tunnistettavuus nimettynä entiteettinä verkossa\n</li>\n<li>maininnat luotettavissa lähteissä (linkin kanssa tai ilman)\n</li>\n<li>brändihakujen määrä\n<p><strong>E-E-A-T-indikaattorit</strong> (kokemus, asiantuntemus, auktoriteetti, luotettavuus)</p>\n</li>\n<li>tunnistettavissa oleva tekijyys ja ilmoitetut pätevyydet\n</li>\n<li>julkaisijan läpinäkyvyys (oikeudelliset tiedot, omistajuus, yhteystiedot)\n</li>\n<li>turvallinen sivuston infrastruktuuri (HTTPS)\n</li>\n<li>tietojen paikkansapitävyys ja sisäinen johdonmukaisuus\n<p><strong>Verkkotunnuksen tasolla saavutetut tulokset</strong></p>\n</li>\n<li>verkkotunnuksen ikä ja toiminnan jatkuvuus\n</li>\n<li>koko sivuston sisällön laatu\n</li>\n<li>vakiintunut maine alalla\n<p><strong>Viittauksiin perustuvat signaalit</strong> (akateemiset tietokannat, uutiset)</p>\n</li>\n<li>viittausten määrä ja viittaavien lähteiden laatu\n</li>\n<li>lehden sijoitus tai julkaisukanavan asema\n</li>\n</ul></div>\n</div>\n</div>\n<h4>Trendien tunnistaminen</h4>\n<p>Trendien tunnistaminen tunnistaa aiheet tai hashtagit, jotka herättävät lyhyessä ajassa äkillisen aktiivisuuden nousun.</p>\n<p>Se toimii eri tasolla kuin sijoitus. Sijoitus perustuu yksittäisiin tietoihin ja järjestää ne järjestykseen. Trendien havaitseminen ei järjestä kohteita: se lukee aiheeseen tai hashtagiin liittyvän yhdistetyn aktiivisuuden lukuisista erillisistä viesteistä, joissa aihetta käsitellään tai sitä käytetään, ja nostaa kyseisen aiheen tai hashtagin esiin kokonaisuutena. Se on yhteenveto, joka esitetään omassa osiossaan, kuten:</p>\n<ul>\n<li>trendikkäät aiheet ja hashtagit\n</li>\n<li>alustan ”mitä tapahtuu” tai ”päivän otsikot” -osio\n</li>\n</ul>\n<p>Eroa osoittava merkki on kasvuvauhti lyhyellä aikavälillä: kuinka nopeasti aiheen tai hashtagin ympärillä oleva aktiivisuus kasvaa, ei se, kuinka paljon sitä on yhteensä.</p>\n<h3>Algoritminen personointi</h3>\n<p>Algoritminen personointi mukauttaa tietokohteiden järjestystä, valintaa tai esitystapaa yksittäisille käyttäjille heidän seurattujen signaaliensa ja algoritmisten profiiliensä perusteella:</p>\n<h4>Henkilökohtainen järjestys</h4>\n<p>Henkilökohtainen järjestys järjestää käyttäjän kohtaamat kohteet eri tavalla jokaiselle käyttäjälle erikseen, hyödyntäen heidän seurattuja signaalejaan ja algoritmisia profiilejaan:</p>\n<ul>\n<li>personoidut hakutulokset (sijainnin, historian ja profiilin perusteella muokatut)\n</li>\n<li>sosiaalisen median syötteiden järjestys (”Sinulle”-syötteet, ”Suosituimmat julkaisut”)\n</li>\n</ul>\n<h4>Henkilökohtaiset suositukset</h4>\n<p>Suositukset ehdottavat sisältöä, jota käyttäjä ei ole aktiivisesti pyytänyt:</p>\n<ul>\n<li>”Suositeltuja sinulle” -videoluettelot, ”Seuraavaksi” -jonot\n</li>\n<li>ehdotetut tilattavat tilit, ryhmät tai aiheet\n</li>\n<li>”Ihmiset, jotka saatat tuntea”\n</li>\n<li>aiheeseen liittyvät artikkelit, samankaltaiset tuotteet\n</li>\n</ul>\n<h4>Henkilökohtainen mainonta</h4>\n<p>Henkilökohtainen mainonta kohdistaa maksullista sisältöä yksittäisille käyttäjille heidän algoritmisen profiilinsa perusteella. Alustan algoritmit päättävät, mikä mainos tavoittaa minkäkin käyttäjän:</p>\n<ul>\n<li>aiempien hakujen perusteella räätälöidyt hakumainokset\n</li>\n<li>profiilin ja käyttäytymisen perusteella valitut sponsoroidut julkaisut sosiaalisessa mediassa\n</li>\n<li>verkkosivustoilla näkyvät uudelleen kohdennetut display-mainokset\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Kaksi käyttäjää samalla alustalla — jopa samalla hakukyselyllä — näkevät tyypillisesti huomattavasti erilaista sisältöä.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h1>Tiedon vahvistaminen</h1>\n<p>Vahvistaminen on prosessi, jossa tietokohteen, aiheen tai hashtagin näkyvyys laajenee yksittäisen käyttäjän ulkopuolelle moniin tileihin ja joskus jopa eri tietoympäristöihin.</p>\n<p>Tämä tuottaa kolme ilmiötä:</p>\n<ul>\n<li><strong>trendit</strong>, joissa aihe tai hashtag herättää aktiivisuuden aallon ja alusta korostaa sitä erityisellä paikalla;\n</li>\n<li><strong>viraliteetti</strong>, jossa yksittäinen kohde jaetaan niin monella tilillä, että se ilmestyy yhä uudelleen;\n</li>\n<li><strong>levinneisyysvaikutus</strong>, jossa sama tieto ilmestyy eri kohteissa useammassa kuin yhdessä tietoympäristössä.\n</li>\n</ul>\n<p>Tietoympäristön sisällä vahvistumista ohjaavat kaksi mekanismia:</p>\n<ul>\n<li><strong>Algoritminen vahvistuminen</strong> on alustavetoista: sitoutumista <br>koskeva palaute vaikuttaa → alustan puolella tapahtuvaan kuratointiin, joka tuo jo näkyvissä olevan sisällön jatkuvasti esiin yhä useammille tileille.\n</li>\n<li><strong>Koordinoitu vahvistuminen</strong> on toimijavetoista: <br>useat tilit, ryhmät tai kampanjat toimivat yhdessä lisätäkseen näkyvyyttä enemmän kuin yksittäinen toiminta tuottaisi. Kirjallisuudessa se erotetaan kahdella akselilla: koordinoinnin aitous ja tilien aitous (Rogers &amp; Righetti 2025):\n<ul>\n<li><strong>Koordinoitu aito vahvistaminen</strong>: <br>läpinäkyvä koordinointi, aidot tilit (esim. avoimet kansalaiskampanjat, edunvalvonta, markkinointi).\n</li>\n<li><strong>Koordinoitu epäaito tai keinotekoinen vahvistaminen</strong>: <br>piilotettu koordinointi, väärennetyt tilit tai molemmat, mikä luo vaikutelman orgaanisesta tuesta (Metan Coordinated Inauthentic Behaviour / CIB; Gleicher 2018).\n</li>\n</ul>\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-info\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Info\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M20 12C20 7.58172 16.4183 4 12 4C7.58172 4 4 7.58172 4 12C4 16.4183 7.58172 20 12 20C16.4183 20 20 16.4183 20 12ZM11 8C11 8.55228 11.4477 9 12 9C12.5523 9 13 8.55228 13 8C13 7.44772 12.5523 7 12 7C11.4477 7 11 7.44772 11 8ZM12 10C13 10 13 11 13 11V16C13 16 13 17 12 17C11 17 11 16 11 16V11C11 11 11 11 10.5 11C10 11 10 10 10 10H12Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Nämä kaksi mekanismia yhdistyvät usein: koordinoidut verkostot hyödyntävät sitoutumiseen perustuvaa sijoitusta laukaistakseen algoritmisia tehostuksia, ja algoritminen sijoitus puolestaan vahvistaa sitä näkyvyyttä, jonka koordinointi on tuottanut. Heijastusvaikutus toimii eri tavalla: → uudelleenluomisen kautta toimija välittää tietoa ympäristön rajan yli, esimerkiksi journalistisen raportoinnin, alustojen välisen jakamisen tai toimituksellisen poiminnan kautta, sen sijaan että vahvistaisi sitä yhden ympäristön sisällä.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h2>Algoritminen vahvistaminen</h2>\n<p>Algoritminen vahvistaminen on itseään vahvistava dynamiikka, joka vahvistaa algoritmista kuratointia: koska sitoutumisesta johdetut signaalit riippuvat kohteen aiemmasta näkyvyydestä, kohde, jolla on aiemmin ollut paljon sitoutumista, sijoittuu korkeammalle, saa lisää näkyvyyttä ja houkuttelee siten vielä enemmän sitoutumista (”rikkaat rikastuvat” -ilmiö). Koska sitoutuminen on laukaisija, dynamiikka voidaan käynnistää myös tarkoituksellisesti keinotekoisen sitoutumisen avulla (→ koordinoitu vahvistaminen).</p>\n<p>Empiirinen tutkimus osoittaa, että sitoutumiseen perustuva sijoitus vahvistaa järjestelmällisesti emotionaalisesti latautunutta ja ulkoryhmää kohtaan vihamielistä sisältöä, vaikka käyttäjät itse eivät suosisi tällaista sisältöä (Milli ym. 2025).</p>\n<p>Algoritminen vahvistaminen ei ole neutraali heijastus käyttäjien toiminnasta. Sen vaikutukset ilmenevät ja näkyvät pääasiassa kokonaisuutena: yksittäiset suositukset ovat epätarkkoja (sitoutumisasteet pysyvät alle 1 prosentissa useimmilla alustoilla), mutta sijoitus, suositukset ja näkyvyyden heikentäminen muokkaavat järjestelmällisesti sitä, mitä alustalla leviää.</p>\n<h2>Koordinoitu aito vahvistaminen</h2>\n<p>Koordinoitu aito vahvistaminen tarkoittaa tietokohteen, aiheen, hashtagin, tilin tai näkökulman tarkoituksellista korostamista todellisten tilien avoimesti julkistaman, organisoidun toiminnan kautta. Koordinoitua alkuperää ei peitellä: osallistujat toimivat omalla todellisella identiteetillään tai tunnettujen ryhmäyhteyksiensä puitteissa.</p>\n<p>Tyypillisiä konteksteja ovat</p>\n<ul>\n<li>kansalaiskampanjat (esim. kansalaisjärjestöjen vetoomukset, vaikuttamishashtagit),\n</li>\n<li>poliittinen mobilisointi (esim. puolueiden vaalikampanjat, äänestysaktiivisuuden edistäminen),\n</li>\n<li>markkinointi- ja brändikampanjat,\n</li>\n<li>ammattijärjestöjen viestintä sekä\n</li>\n<li>kulttuuriset liikkeet, kuten Fridays for Future tai #MeToo.\n</li>\n</ul>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Onko kampanjan taustalla oleva viesti perusteltu, tasapainoinen vai yksipuolinen, on erillinen kysymys — aitous viittaa ainoastaan koordinoinnin läpinäkyvyyteen, ei sisällön totuudenmukaisuuteen tai oikeudenmukaisuuteen. Aito kampanja voi vahvistaa paikkansapitävää tietoa, harhaanjohtavaa tietoa tai yksipuolista kantaa.</p></div>\n</div>\n</div>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Aito ja epäaito koordinointi voivat tuottaa näkyvyysmalleja, jotka näyttävät ulkopuolelta identtisiltä – synkronoitu jakaminen, hashtaggien ryhmittely, nopea leviäminen. Erottava piirre ei ole näkyvä malli, vaan se, paljastetaanko koordinoitu alkuperä avoimesti.</p></div>\n</div>\n</div>\n<h2>Koordinoitu epäaito tai keinotekoinen vahvistaminen</h2>\n<p>Koordinoitu epäaito tai keinotekoinen vahvistaminen on tietokohteen, aiheen, hashtagin, tilin tai näkökulman tarkoituksellista vahvistamista järjestäytyneen toiminnan avulla, jossa koordinoitu alkuperä on piilotettu, osallistuvat tilit ovat väärennettyjä tai molemmat. Tavoitteena on luoda vaikutelma orgaanisesta, itsenäisestä tuesta. Metan termi <em>”koordinoitu epäaito käyttäytyminen”</em> (CIB) keskittyy juuri tähän yhdistelmään (Gleicher 2018; Rogers &amp; Righetti 2025).</p>\n<p>Tyypillisiä konteksteja ovat</p>\n<ul>\n<li>poliittiset vaikutusoperaatiot (valtion tukemat tai puolueisiin sidoksissa olevat),\n</li>\n<li>astroturfing-kampanjat (kaupalliset tai ideologiset),\n</li>\n<li>kohdennettu disinformaatio vaalien, kansanterveyden tai geopoliittisten konfliktien yhteydessä sekä\n</li>\n<li>maineen manipulointi väärennettyjen arvostelujen, arvioiden tai vuorovaikutuksen avulla.\n</li>\n</ul>\n<p>Toimintakeinot – botit, trollit, sockpuppetit ja niiden koordinoidut verkostot (botifarmit, trollifarmit, sockpuppet-verkostot, klikkifarmit) – kuvataan yksityiskohtaisesti jäljempänä.</p>\n<div class=\"scilmi-callout scilmi-callout-warning\">\n<div class=\"scilmi-callout-row\" aria-label=\"Warning\">\n<span class=\"scilmi-callout-icon\" aria-hidden=\"true\"><svg fill=\"currentColor\" width=\"24px\" height=\"24px\" viewBox=\"0 0 24 24\" xmlns=\"http://www.w3.org/2000/svg\"><path fill-rule=\"evenodd\" clip-rule=\"evenodd\" d=\"M12 20C7.58172 20 4 16.4183 4 12C4 7.58172 7.58172 4 12 4C16.4183 4 20 7.58172 20 12C20 16.4183 16.4183 20 12 20ZM12 15C12.5523 15 13 15.4477 13 16C13 16.5523 12.5523 17 12 17C11.4477 17 11 16.5523 11 16C11 15.4477 11.4477 15 12 15ZM12 14C13 14 13 13 13 13L13 10.5L13 8C13 8 13 7 12 7C11 7 11 8 11 8L11 13C11 13 11 14 12 14Z\"></path></svg></span>\n<div class=\"scilmi-callout-body\"><p>Epäaitous viittaa koordinoidun alkuperän salaamiseen tai väärennettyjen tilien käyttöön – ei vahvistettavan sisällön totuudenmukaisuuteen. Väärennettyjen tilien koordinoitu verkosto voi vahvistaa paikkansapitävää tietoa; yksittäinen aito henkilö voi levittää keksittyä tietoa. Koordinoitu epäaito vahvistaminen ja väärän sisällön levittäminen ovat erillisiä ilmiöitä, jotka voivat esiintyä itsenäisesti tai yhdessä.</p></div>\n</div>\n</div>\n<p>Seuraavat tässä osiossa kuvatut tilityypit koskevat kaikkia digitaalisia tiedotuskanavia ja alustoja, joilla käyttäjät voivat luoda tilejä ja julkaista sisältöä tai olla vuorovaikutuksessa julkisesti – erityisesti sosiaalista mediaa, keskustelufoorumeita ja yhteisötiloja, video- ja äänialustoja sekä arvostelu- tai kommenttiosioita. Ne eivät ole yhtä näkyviä yksityisissä viestintäsovelluksissa tai ympäristöissä, joissa ei ole käyttäjien luomaa sisältöä.Niitä esiintyy sekä itsenäisesti että koordinoitujen verkostojen sisällä. Ne on lueteltu tässä niiden tyypillisen roolin vuoksi vahvistamisdynamiikassa; nimenomaisesti koordinoidut muodostelmat ovat tiliverkostoja.</p>\n<table><thead><tr>\n<th>Termi</th>\n<th>Määritelmä</th>\n<th>Hallinnoija</th>\n<th>Määritellään</th>\n<th>Tyypillinen tarkoitus</th>\n</tr></thead><tbody>\n<tr>\n<td><strong>Sosiaalinen botti</strong></td>\n<td>Automatisoitu tai osittain automatisoitu tili, joka julkaisee, tykkää, seuraa, jakaa tai vastaa verkossa.</td>\n<td>Ohjelmisto</td>\n<td><strong>Automaatio</strong></td>\n<td>Viestien vahvistaminen, keinotekoisen suosion luominen, roskapostin lähettäminen, keskustelun vaikuttaminen tai sisällön levittäminen laajamittaisesti.</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Kyborg</strong></td>\n<td>Hybriditili, jossa yhdistyvät ihmisen toiminta ja ohjelmistopohjainen automaatio.</td>\n<td>Sekamuotoinen: ihminen ja ohjelmisto</td>\n<td><strong>Valikoiva automaatio</strong></td>\n<td>Automaation laajuuden yhdistäminen ihmisen panoksen kontekstuaaliseen uskottavuuteen — laillista aikataulutusta ja hallintaa varten tai vaikeammin havaittavia vaikutusoperaatioita varten.</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Trolli</strong></td>\n<td>Henkilö tai tili, joka tahallaan provosoi, häiritsee tai kiihottaa verkkokeskustelua.</td>\n<td>Yleensä ihmiskäyttäjä; toisinaan koordinoituja ryhmiä</td>\n<td><strong>Häiritsevä / provosoiva / vihamielinen käyttäytyminen</strong></td>\n<td>Toisten järkyttäminen, keskustelujen suuntaamisen muuttaminen, reaktioiden herättäminen, vihamielisyyden levittäminen tai keskustelun polarisoiminen.</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Sockpuppet</strong></td>\n<td>Väärennetty tili, jota joku käyttää piilottaakseen todellisen henkilöllisyytensä tai teeskennelläkseen olevansa joku muu.</td>\n<td>Ihmiskäyttäjä, vaikka tiliä saatetaan käyttää myös automaation avulla</td>\n<td><strong>Harhaanjohtava identiteetti</strong></td>\n<td>Väärennetyn tuen luominen, muiden nimettömästi hyökkäys, käyttökieltojen kiertäminen, keskustelun manipulointi tai vaikutelman antaminen riippumattomasta yksimielisyydestä.</td>\n</tr>\n</tbody></table>\n<h3>Sosiaalinen botti</h3>\n<p><strong>Sosiaalinen botti</strong> on botti, joka on suunniteltu toimimaan sosiaalisen median alustoilla ja joka julkaisee, kommentoi, jakaa tai on vuorovaikutuksessa tavalla, joka jäljittelee ihmiskäyttäjiä. Sosiaaliset botit on tyypillisesti ohjelmoitu toimimaan laajamittaisesti ja suurella nopeudella, paljon laajemmin kuin mitä ihmiskäyttäjä pystyisi hallitsemaan. Niiden toiminta on usein toistuvaa ja koordinoitua useiden tilien välillä, mikä erottaa sen normaalista ihmiskäytöstä.</p>\n<p>Sosiaalisia botteja voidaan käyttää laillisiin tarkoituksiin – kuten asiakaspalveluun, uutisten jakeluun tai markkinointiin – mutta niitä käytetään myös laajalti yleisen mielipiteen vaikuttamiseen, tiettyjen viestien vahvistamiseen, keskustelujen manipulointiin tai laajalle levinneen tuen luomiseen tietyille ideoille, tuotteille tai aatteille. Väärän tiedon ja disinformaation yhteydessä sosiaalisen median botit ovat erityisen tärkeitä sisällön nopeassa levittämisessä ja antavat väärän vaikutelman siitä, että monet riippumattomat äänet jakavat saman näkemyksen.</p>\n<p>Kun sosiaalibotteja käytetään koordinoiduissa verkostoissa, ne muodostavat <em>bot</em>ifarmin.</p>\n<h3>Kyborggi</h3>\n<p><strong>Kyborggi</strong> on hybriditili, jota osittain hallinnoi ihminen ja osittain ohjelmisto. Kyborggilla voi olla rutiiniluonteisia julkaisuja, jotka on ajoitettu tai luotu ohjelmistolla, kun taas ihminen hoitaa valikoituja vuorovaikutustilanteita, vastauksia tai arkaluonteista sisältöä. Automaation ja ihmisen toiminnan välinen tasapaino vaihtelee tilikohtaisesti.</p>\n<p>Kyborggeja voidaan käyttää laillisiin tarkoituksiin – kuten sisällön aikatauluttamiseen, brändi- tai institutionaalisten tilien hallintaan tai hybridi-asiakaspalveluun – mutta niitä käytetään myös vaikutusoperaatioissa yhdistämään automaation laajuus ja nopeus ihmisen panoksen kontekstuaaliseen uskottavuuteen.</p>\n<p>Kyborgit ovat vaikeampia tunnistaa kuin puhtaasti automatisoidut botit, koska osa niiden käyttäytymisestä on aidosti inhimillistä, mikä tarkoittaa, että yksittäiset tunnistusindikaattorit riittävät harvoin luotettavaan tunnistamiseen.</p>\n<h3>Trolli</h3>\n<p><strong>Trolli</strong> on oikea ihminen, joka häiritsee tahallaan verkkokeskusteluja provosoivalla, aggressiivisella tai vihamielisellä käyttäytymisellä. Trollit käyttävät tyypillisesti henkilökohtaisia tilejä ja kohdistavat toimintansa kiistanalaisiin aiheisiin, julkisuuden henkilöihin (kuten poliitikkoihin tai toimittajiin) tai tiedotusvälineisiin. Heidän tavoitteenaan on järkyttää muita, herättää reaktioita tai kärjistää konflikteja – toisinaan tietyn agendan tukemiseksi, toisinaan viihteen tai huomion saamiseksi.</p>\n<p>Vaikka trollit toimivat usein itsenäisesti, he voivat toimia myös koordinoiduissa ryhmissä, joita joskus palkkaavat poliittiset tai kaupalliset toimijat (katso <em>”Trollifarmi”</em> kohdassa ”Vahvistusmekanismit”).</p>\n<p><strong>Trollaamista voidaan parhaiten ymmärtää verkkokäyttäytymisen mallina, ei tietynlaisena tilinä.</strong> Samaa käyttäytymistä voivat harjoittaa myös automatisoidut tilit, ja tavalliset käyttäjät voivat toisinaan harjoittaa trollaamista.</p>\n<h4>Sockpuppet</h4>\n<p><strong>Sockpuppet</strong> on väärennetty verkkotunnus, jonka on luonut ja jota ylläpitää todellinen henkilö, joka piilottaa todellisen henkilöllisyytensä. Toisin kuin trollit – jotka toimivat usein yhden avoimesti vihamielisen tilin alla – sockpuppetin ylläpitäjä käyttää tyypillisesti useita vääriä tilejä rinnakkain luodakseen vaikutelman, että useat itsenäiset käyttäjät ovat samaa mieltä, tukevat samaa asiaa tai ovat samaa mieltä ylläpitäjän oman (usein erillisen) päätilin kanssa.</p>\n<p>Sockpuppetteja käytetään yleisesti keinotekoisen konsensuksen luomiseen, omien argumenttien tukemiseen eri nimillä, vastustajien hyökkäykseen näyttäen samalla puolueettomalta, käyttökieltojen kiertämiseen luomalla uusia identiteettejä tilin sulkemisen jälkeen tai verkkokommenttien, äänestysten ja kyselyiden manipulointiin.</p>\n<p>Sockpuppetit eroavat sosiaalisista boteista siinä, että ihmiset käyttävät niitä manuaalisesti, minkä vuoksi niiden sisältö vaikuttaa kontekstin kannalta uskottavammalta ja on vaikeampi havaita automaattisin keinoin. Ne eroavat trollaajista siinä, että niiden ensisijainen tavoite on identiteetin harhauttaminen ja näennäisen konsensuksen luominen, ei provosointi — vaikka sockpuppet-käyttäjät voivat myös harjoittaa trollaamista väärennettyjen identiteettiensä kautta.</p>\n<p>Kun henkilö tai pieni ryhmä käyttää yhdessä koordinoitua joukkoa sockpuppetteja, he muodostavat <em>sockpuppet-verkoston</em> (katso vahvistamismekanismit).</p>\n<h4>☑ Sosiaalisten bottien, trollien ja sockpuppettien erottaminen toisistaan</h4>\n<table><thead><tr>\n<th><strong>Havaitsemisen ulottuvuus</strong></th>\n<th><strong>Sosiaaliset botit</strong></th>\n<th><strong>Trollit</strong></th>\n<th><strong>Sockpuppetit</strong></th>\n</tr></thead><tbody>\n<tr>\n<td><strong>Profiilin ominaisuudet</strong></td>\n<td>- [ ] Tili näyttää vasta <br>luodulta - [ ] Profiili on puutteellinen tai <br>yleinen - [ ] Käyttäjänimi voi vaikuttaa epähenkilökohtaiselta ja sisältää toisinaan satunnaislukuja</td>\n<td>- [ ] Tili on yleensä ollut aktiivinen jo pidempään ja sillä on julkaisuhistoria -<br> [ ] Profiili on täydellinen ja vaikuttaa henkilökohtaiselta; se saattaa sisältää vahvan ideologisen tai poliittisen <br>itsensäkuvauksen - [ ] Käyttäjänimi vaikuttaa henkilökohtaiselta</td>\n<td>- [ ] Profiili näyttää uskottavalta ja henkilökohtaiselta, ja siinä on usein profiilikuva sekä henkilökohtaisia tietoja (jotka ovat toisinaan varastettuja, tekoälyn luomia tai kopioituja)<br> - [ ] Tilin historia voi olla maltillinen ja suunniteltu näyttämään aidolta ajan myötä</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Julkaisukäyttäytyminen</strong></td>\n<td>- [ ] Toiminta ei vastaa normaalia ihmisen verkkokäyttäytymistä -<br> [ ] Tilit julkaisevat tai jakavat sisältöä erittäin usein -<br> [ ] Tilit julkaisevat tai jakavat sisältöä ympäri vuorokauden, päivällä ja yöllä</td>\n<td>- [ ] Toiminta muistuttaa normaalia ihmisen <br>verkkokäyttäytymistä - [ ] Tili julkaisee tai vastaa epäsäännöllisinä aikoina -<br> [ ] Tili aktivoituu kiistanalaisten keskustelujen aikana</td>\n<td>- [ ] Toimintamallit muistuttavat normaalia ihmisen <br>käyttäytymistä – [ ] Saman ylläpitäjän hallinnoimat useat tilit voivat osoittaa samankaltaisia aktiivisia aikoja tai <br>rytmejä – [ ] Sockpuppet-tilit aloittavat yleensä vähemmän keskusteluja ja kirjoittavat lyhyempiä viestejä kuin tyypilliset käyttäjät</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Vuorovaikutus</strong></td>\n<td>- [ ] Tilillä ei käydä aitoja <br>keskusteluja - [ ] Tilit pääasiassa tykkäävät, jakavat tai <br>uudelleenjulkaisevat - [ ] Vastaukset ovat lyhyitä ja automatisoituja</td>\n<td>- [ ] Tili vastaa suoraan muille käyttäjille -<br> [ ] Tili osallistuu keskusteluihin tarkoituksenaan provosoida <br>reaktioita - [ ] Keskusteluja jatketaan konfliktin luomiseksi tai kärjistämiseksi</td>\n<td>- [ ] Tili käy aitoja keskusteluja, usein tukien ylläpitäjän päätiliä tai muita <br>sockpuppetteja - [ ] Vastaukset ovat tilanteeseen sopivia ja vaikuttavat <br>aidoilta - [ ] Sockpuppettiparit ovat usein vuorovaikutuksessa samassa keskustelussa samanaikaisesti</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Sisällön piirteet</strong></td>\n<td>- [ ] Sisältö on yksipuolista ja <br>toistuvaa - [ ] Samat narratiivit julkaistaan useita kertoja</td>\n<td>- [ ] Sisältö on räätälöity nimenomaan vahingoittamaan tai provosoimaan kohdetta -<br> [ ] Sisältö kohdistuu yksilöihin tai sosiaalisiin ryhmiin</td>\n<td>- [ ] Sisältö vaikuttaa aidolta ja vaihtelevalta eri <br>tileillä – [ ] Taustalla oleva viesti tai kanta on epäilyttävän yhdenmukainen koko <br>verkostossa – [ ] Henkilökohtaisten pronominien, kuten ”minä”, käytön lisääntyminen</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Kieli</strong></td>\n<td>- [ ] Yleisiä ilmaisuja, toistuvia sanontoja, joissa käytetään avainsanoja</td>\n<td>- [ ] Monipuolinen, tunnepitoinen, usein loukkaava tai hyökkäävä kieli</td>\n<td>- [ ] Luonnollinen ja monipuolinen <br>kieli - [ ] Useilla tileillä voi olla samankaltaisia kielellisiä piirteitä (samankaltaiset sanamuodot, sanasto, välimerkit tai virhekuviot)</td>\n</tr>\n<tr>\n<td><strong>Verkosto- ja tekniset indikaattorit</strong></td>\n<td>- [ ] Sosiaaliset botit seuraavat muita sosiaalisia botteja, mutta suhde on tyypillisesti yksisuuntainen eikä vastavuoroinen-<br> [ ] Koordinoitua käyttäytymistä voidaan havaita useiden bottitilien välillä</td>\n<td>- [ ] Trollit seuraavat ihmisten <br>tilejä - [ ] Yhteydet ovat usein vastavuoroisia (ne seuraavat seuraajiaan ja päinvastoin)<br> - [ ] Trollit toimivat tyypillisesti toisistaan riippumatta</td>\n<td>- [ ] Useat tilit ovat vuorovaikutuksessa keskenään toisiaan tukevalla tavalla-<br> [ ] Yhteydet voivat olla keinotekoisesti vastavuoroisia saman verkon sockpuppet-tilien välillä tai tarkoituksellisesti puuttuvia havaitsemisen välttämiseksi-<br> [ ] Sama IP-osoite, laitteen sormenjälki tai kirjautumismalli \\\\*(alustan puolella tapahtuva havaitseminen)\\\\<br>*- [ ] Ego-verkostot ovat tavallisia käyttäjiä tiiviimpiä -<br> [ ] Tilien välillä on yhteys toiminnan ajoituksessa</td>\n</tr>\n</tbody></table>\n<h3>Tilitverkostot</h3>\n<h4>Botifarmi</h4>\n<p>Botifarmi on useilla laitteilla tai palvelimilla samanaikaisesti toimivien bottien verkosto, jonka yksi operaattori tai organisaatio on ottanut käyttöön tiettyä tarkoitusta varten.</p>\n<p>Botifarmeilla on useita laillisia käyttötarkoituksia, kuten verkkosivujen indeksointi, automatisoitu ohjelmistotestaus, tietojen kerääminen ja verkkosivustojen suorituskyvyn seuranta. Niitä käytetään kuitenkin yleisesti myös haitallisiin toimiin, kuten väärennetyn vuorovaikutuksen luomiseen, suurten sisältömäärien tuottamiseen, roskapostin jakeluun tai kyberturvallisuushyökkäysten toteuttamiseen. Kun botifarmeja käytetään verkkokeskustelun manipulointiin, ne voivat luoda väärän vaikutelman laajasta tuesta, vastustuksesta tai kiinnostuksesta tiettyä aihetta, tiliä tai kampanjaa kohtaan.</p>\n<h4>Trollifarmi</h4>\n<p>Trollifarmi on organisoitu ryhmä koordinoituja, usein palkattuja työntekijöitä, jotka julkaisevat verkossa tarkoituksellisesti provosoivaa, harhaanjohtavaa tai väärää sisältöä – tyypillisesti väärennettyjen tilien kautta. Heidän tavoitteenaan on yleensä manipuloida yleistä mielipidettä, levittää disinformaatiota tai luoda sosiaalista ja poliittista levottomuutta. Trollifarmeja on dokumentoitu niin valtion tukemien vaikutusoperaatioiden kuin kaupallisen maineen manipuloinnin yhteydessä.</p>\n<h4>Sockpuppet-verkosto</h4>\n<p>Sockpuppet-verkosto on yhden henkilön tai pienen ryhmän ylläpitämä koordinoitu joukko sockpuppet-tilejä, joita käytetään simuloimaan itsenäisiä ääniä, jotka tukevat yhteistä narratiivia, kampanjaa, tiliä tai asiaa. Sockpuppet-verkostoja käytetään yleisesti poliittisessa astroturfingissa, arvostelujen ja arvioiden manipulointiin sekä koordinoiduissa disinformaatiokampanjoissa. Toisin kuin bot-farmit, sockpuppet-verkostot perustuvat ihmisten manuaaliseen toimintaan, minkä ansiosta yksittäisten tilien sisältö vaikuttaa aidommalta ja on vaikeampi havaita automaattisin keinoin. Niiden koordinointi paljastuu yleensä vasta, kun useita tilejä voidaan yhdistää toisiinsa käyttäytymismallien, yhteisten teknisten signaalien tai keskinäisen vuorovaikutuksen perusteella.</p>\n<h4>Klikkausfarmi</h4>\n<p>Klikkausfarmi on toiminta, jossa suuri määrä matalapalkkaisia työntekijöitä, automatisoituja botteja tai molempia käytetään klikkaamaan mainoksia, seuraamaan sosiaalisen median tilejä, tykkäämään julkaisuista, jättämään arvosteluja tai lataamaan sovelluksia. Tavoitteena on keinotekoisesti lisätä verkkokäyttäytymistä tai liikennettä, jolloin sisältö, tilit tai tuotteet näyttävät suositummilta kuin ne todellisuudessa ovat.</p>\n<h1>Tiedon kaventaminen</h1>\n<p>Rajoittuminen on prosessi, jossa yksittäiselle käyttäjälle tai ryhmälle välittyvien tietojen ja näkökulmien kirjo rajoittuu siihen, mikä jo sopii heidän profiiliinsa tai yhteisiin vakaumuksiinsa, samalla kun poikkeava sisältö katoaa vähitellen. Rajoittumista ohjaa kaksi mekanismia, joista kumpikin tuottaa yhden ilmiön:</p>\n<ul>\n<li><strong>Algoritminen kaventaminen</strong> on alustavetoista: algoritmisen personoinnin itseään vahvistava <br>palautesilmukka räätälöi jatkuvasti käyttäjän näkemää sisältöä tämän seurattujen signaalien mukaan. Toistuvien syklien myötä käyttäjä voi jäädä suodatuskuplaan, jossa hänen profiilistaan poikkeava sisältö pääsee harvoin läpi.\n</li>\n<li><strong>Sosiaalinen vahvistuminen</strong> on toimijavetoista: itse valitun ryhmän <br>jäsenet vahvistavat näkemyksiä, jotka sopivat heidän yhteisiin vakaumuksiinsa, ja hylkäävät poikkeavat näkemykset, jolloin ryhmän näkökulmien kirjo supistuu. Ryhmä vakiintuu kaikukammioon, jossa jäsenet kohtaavat pääasiassa oman kantansa heijastumana.\n</li>\n</ul>\n<h2>Algoritminen kaventuminen</h2>\n<h4>Algoritminen kaventuminen</h4>\n<p>Algoritminen kaventuminen on suodatuskuplan taustalla oleva alustan puolella toimiva mekanismi. Algoritmisen personoinnin itseään vahvistava palautesilmukka räätälöi käyttäjän näkemän sisällön tämän seurattujen signaalien mukaan: käyttäjä on vuorovaikutuksessa pääasiassa sen kanssa, mikä jo sopii hänen profiiliinsa, tämä vuorovaikutus tarkentaa profiilia, ja jokainen uusi valinta on edellistä tarkemmin kohdennettu. Näiden toistuvien syklien kautta käyttäjän kohtaamien kohteiden kirjo supistuu tasaisesti.</p>\n<p>Suodatusta ei tee käyttäjä tai valittu ryhmä, kuten sosiaalisessa vahvistamisessa, vaan alusta itse: käyttäjän ei tarvitse etsiä samanmielistä sisältöä; personointijärjestelmä kaventaa valikoimaa itsestään, usein huomaamatta.</p>\n<p>Suosittelujärjestelmiä koskeva tutkimus osoittaa, että tällaiset palautesilmukat rappeutuvat ajan myötä (Jiang ym. 2019). Toisin kuin algoritminen vahvistaminen, joka perustuu kohteen aiempaan näkyvyyteen ja voi tuoda esiin sisältöä, jota käyttäjä ei pidä, tämä silmukka perustuu käyttäjän omaan vuorovaikutukseen ja noudattaa siten hänen mieltymyksiään sen sijaan, että ohittaisi ne.</p>\n<p>Tästä seuraava tilanne ja sen seuraukset kuuluvat suodatuskuplan käsitteen piiriin.</p>\n<h2>Sosiaalinen vahvistaminen</h2>\n<p>Sosiaalinen vahvistaminen on kaikukammion taustalla vaikuttava sosiaalinen mekanismi. Itse valitussa ryhmässä jäsenet vahvistavat ja palkitsevat näkemyksiä, jotka sopivat yhteisiin uskomuksiin, kun taas poikkeavat näkemykset hylätään tai suljetaan pois. Tämän keskinäisen vuorovaikutuksen kautta jäsenen kohtaamien näkökulmien kirjo supistuu tasaisesti.</p>\n<p>Suodatusta ei tee alusta, kuten algoritmisessa personoinnissa, vaan ryhmä itse: mikään automatisoitu järjestelmä ei poista poikkeavia näkemyksiä, vaan jäsenet tekevät sen keskinäisen vuorovaikutuksensa kautta.</p>\n<p>Tästä seuraava tilanne ja sen seuraukset, mukaan lukien ryhmän polarisoituminen ja ero episteemiseen kuplaan, käsitellään kohdassa ”kaikukammio”.</p>\n<hr>\n<p><strong>Lähteet</strong></p>\n<ul>\n<li>Adomavicius, Gediminas &amp; Tuzhilin, Alexander. 2011. Context-aware recommender systems. Teoksessa: Ricci, Francesco &amp; Rokach, Lior &amp; Shapira, Bracha &amp; Kantor, Paul B. (toim.). <em>Recommender Systems Handbook</em>. New York: Springer. 217–253. https://doi.org/10.1007/978-0-387-85820-3_7\n</li>\n<li>Asur, Sitaram &amp; Huberman, Bernardo A. &amp; Szabo, Gabor &amp; Wang, Chunyan. 2011. <em>Trends in social media: Persistence and decay</em>. arXiv. https://arxiv.org/abs/1102.1402\n</li>\n<li>Bakshy, Eytan &amp; Messing, Solomon &amp; Adamic, Lada A. 2015. Ideologisesti monipuolisten uutisten ja mielipiteiden altistuminen Facebookissa. Teoksessa: <em>Science</em> 348 (6239). 1130–1132. https://doi.org/10.1126/science.aaa1160\n</li>\n<li>Berger, Jonah &amp; Milkman, Katherine L. 2012. Mikä saa verkkosisällön leviämään virallisesti? Julkaisussa: <em>Journal of Marketing Research</em> 49 (2). 192–205. https://doi.org/10.1509/jmr.10.0353\n</li>\n<li>Bruns, Axel. 2019. <em>Are Filter Bubbles Real?</em> Cambridge, UK: Polity Press.\n</li>\n<li>Ferrara, Emilio. 2023. Sosiaalisten bottien havaitseminen ChatGPT:n aikakaudella: haasteet ja mahdollisuudet. Julkaisussa: <em>First Monday</em> 28 (6). https://doi.org/10.5210/fm.v28i6.13185\n</li>\n<li>Flaxman, Seth &amp; Goel, Sharad &amp; Rao, Justin M. 2016. Suodatuskuplat, kaikukammiot ja uutisten kulutus verkossa. Julkaisussa: <em>Public Opinion Quarterly</em> 80 (S1). 298–320. https://doi.org/10.1093/poq/nfw006\n</li>\n<li>Gleicher, Nathaniel. 2018. Koordinoidun epäaiton käyttäytymisen selitys. Julkaisussa: <em>Meta Newsroom</em>. https://about.fb.com/news/2018/12/inside-feed-coordinated-inauthentic-behavior/\n</li>\n<li>Guess, Andrew &amp; Lyons, Benjamin &amp; Nyhan, Brendan &amp; Reifler, Jason. 2018. <em>Avoiding the Echo Chamber about Echo Chambers: Why Selective Exposure to Like-minded Political News Is Less Prevalent Than You Think</em>. Knight Foundationin raportti. Miami: John S. and James L. Knight Foundation. https://kf-site-production.s3.amazonaws.com/media<em>elements/files/000/000/133/original/Topos</em>KF<em>White-Paper</em>Nyhan_V1.pdf\n</li>\n<li>Herman, Laura M. 2023. Kenelle sivu on tarkoitettu? TikTok-sisällöntuottajien riippuvuus algoritmeista. Teoksessa: De Sainz Molestina, Daniela &amp; Galluzzo, Laura &amp; Rizzo, Francesca &amp; Spallazzo, Davide (toim.). <em>IASDR-konferenssin julkaisu</em>. Lontoo: Design Research Society. https://doi.org/10.21606/iasdr.2023.576\n</li>\n<li>Jenkins, Henry &amp; Ford, Sam &amp; Green, Joshua. 2013. <em>Spreadable media: Creating value and meaning in a networked culture</em>. New York: New York University Press.\n</li>\n<li>Jiang, Ray &amp; Chiappa, Silvia &amp; Lattimore, Tor &amp; György, András &amp; Kohli, Pushmeet. 2019. Degenerate Feedback Loops in Recommender Systems. Teoksessa: <em>Proceedings of the 2019 AAAI/ACM Conference on AI, Ethics, and Society</em>. New York: ACM. 383–390. https://doi.org/10.1145/3306618.3314288\n</li>\n<li>Kelly, Diane &amp; Teevan, Jaime. 2003. Implisiittinen palaute käyttäjän mieltymysten päättelemiseksi: kirjallisuusluettelo. Julkaisussa: <em>ACM SIGIR Forum</em> 37 (2). 18–28. https://doi.org/10.1145/959258.959260\n</li>\n<li>Kumar, Srijan &amp; Cheng, Justin &amp; Leskovec, Jure &amp; Subrahmanian, V. S. 2017. Minun armeijani: Sockpuppetit verkkokeskusteluyhteisöissä. Julkaisussa: <em>Proceedings of the 26th International Conference on World Wide Web (WWW &#x27;17)</em>. Geneven tasavalta ja kantoni: Kansainvälisten World Wide Web -konferenssien ohjauskomitea. 857–866. https://doi.org/10.1145/3038912.3052677\n</li>\n<li>Lee, Jin &amp; Umback, Janey. 2026. Viral käänne: Viraliteetin uudelleenajattelu TikTokin luojataloudessa. Teoksessa: <em>Continuum</em> 40 (2). 319–344. https://doi.org/10.1080/10304312.2026.2625794\n</li>\n<li>Li, Wenqi &amp; Kuo, Jui-Ching &amp; Sheng, Manyu &amp; Zhang, Pengyi &amp; Wu, Qunfang. 2025. Selkeän ja epäsuoran palautteen tuolla puolen: Miten käyttäjät antavat palautetta muokatakseen henkilökohtaisia suosituksia. Teoksessa: <em>Proceedings of the 2025 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems (CHI &#x27;25)</em>. New York: Association for Computing Machinery. 1–17. https://doi.org/10.1145/3706598.3713241\n</li>\n<li>Maarouf, Abdurahman &amp; Pröllochs, Nicolas &amp; Feuerriegel, Stefan. 2024. Vihapuheen leviäminen sosiaalisessa mediassa. Julkaisussa: <em>ACM:n konferenssijulkaisu: Human-Computer Interaction</em> 8 (CSCW1). 1–22. https://doi.org/10.1145/3641025\n</li>\n<li>Milli, Smitha &amp; Carroll, Micah &amp; Wang, Yike &amp; Pandey, Sashrika &amp; Zhao, Sebastian &amp; Dragan, Anca D. 2025. Sitoutuminen, käyttäjien tyytyväisyys ja eripuraa aiheuttavan sisällön leviäminen sosiaalisessa mediassa. Julkaisussa: <em>PNAS Nexus</em> 4 (3). pgaf062. https://doi.org/10.1093/pnasnexus/pgaf062\n</li>\n<li>Muntinga, Daniël G. &amp; Moorman, Marjolein &amp; Smit, Edith G. 2011. Esittelyssä COBRAs: Tutkimus brändiin liittyvän sosiaalisen median käytön motivaatioista. Julkaisussa: <em>International Journal of Advertising</em> 30 (1). 13–46. https://doi.org/10.2501/IJA-30-1-013-046\n</li>\n<li>Narayanan, Arvind. 2023. <em>Sosiaalisen median suosittelualgoritmien ymmärtäminen</em>. Knight First Amendment Institute, Columbian yliopisto. https://knightcolumbia.org/content/understanding-social-media-recommendation-algorithms\n</li>\n<li>Nguyen, C. Thi. 2020. Kaikukammiot ja episteemiset kuplat. Teoksessa: <em>Episteme</em> 17 (2). 141–161. https://doi.org/10.1017/epi.2018.32\n</li>\n<li>Orabi, Mariam &amp; Mouheb, Djedjiga &amp; Al Aghbari, Zaher &amp; Kamel, Ibrahim. 2020. Botien havaitseminen sosiaalisessa mediassa: Systemaattinen katsaus. Teoksessa: <em>Information Processing &amp; Management</em> 57 (4). Artikkeli 102250. https://doi.org/10.1016/j.ipm.2020.102250\n</li>\n<li>Pariser, Eli. 2011. <em>The Filter Bubble: What the Internet Is Hiding from You</em>. New York: Penguin Press.\n</li>\n<li>Rathje, Steve &amp; Van Bavel, Jay J. 2025. Viraliteetin psykologia. Julkaisussa: <em>Trends in Cognitive Sciences</em> 29 (10). 914–927. https://doi.org/10.1016/j.tics.2025.06.014\n</li>\n<li>Rathje, Steve &amp; Van Bavel, Jay J. &amp; van der Linden, Sander. 2021. Ryhmän ulkopuolisiin kohdistuva vihamielisyys lisää sitoutumista sosiaalisessa mediassa. Teoksessa: <em>Proceedings of the National Academy of Sciences</em> 118 (26). e2024292118. https://doi.org/10.1073/pnas.2024292118\n</li>\n<li>Rogers, Everett M. ⁵2003 [1962]. <em>Innovaatioiden leviäminen</em>. New York: Free Press.\n</li>\n<li>Rogers, Richard &amp; Righetti, Nicola. 2025. Koordinoitua epäaitoa käyttäytymistä Facebookissa? Tyypittely keinotekoisesta huomiosta. Teoksessa: <em>Platforms &amp; Society</em> 2. https://doi.org/10.1177/29768624251369784\n</li>\n<li>Sangiorgio, Emanuele &amp; Cinelli, Matteo &amp; Cerqueti, Roy &amp; Quattrociocchi, Walter. 2024. Seuraajamäärä ei määrää uutislähteiden leviämistä sosiaalisessa mediassa. Julkaisussa: <em>PNAS Nexus</em> 3 (7). s. 257. https://doi.org/10.1093/pnasnexus/pgae257\n</li>\n<li>Schlessinger, Joseph &amp; Garimella, Kiran &amp; Jakesch, Maurice &amp; Eckles, Dean. 2023. Algoritmisen trendien edistämisen vaikutukset: Todisteita Twitterin trendiaiheiden koordinoiduista kampanjoista. Julkaisussa: <em>Proceedings of the International AAAI Conference on Web and Social Media (ICWSM)</em> 17 (1). 777–786. https://doi.org/10.1609/icwsm.v17i1.22187\n</li>\n<li>Shoemaker, Pamela J. &amp; Vos, Timothy P. 2009. <em>Gatekeeping-teoria</em>. New York: Routledge.\n</li>\n<li>Solorio, Thamar &amp; Hasan, Ragib &amp; Mizan, Mainul. 2013. Tapaustutkimus sockpuppet-tunnistuksesta Wikipediassa. Teoksessa: <em>Proceedings of the Workshop on Language Analysis in Social Media (LASM) at NAACL-HLT</em>. Atlanta: Association for Computational Linguistics. 59–68. https://aclanthology.org/W13-1107/\n</li>\n<li>Stokel-Walker, Chris. 2026. Tutkijat keksivät tekaistun sairauden. Tekoäly kertoi ihmisille, että se oli todellinen. Teoksessa: <em>Nature</em> 652 (8110). 559–561. https://doi.org/10.1038/d41586-026-01100-y\n</li>\n<li>Sunstein, Cass R. 2018. <em>#Republic: Divided Democracy in the Age of Social Media</em>. Princeton: Princeton University Press.\n</li>\n<li>Tomaiuolo, Michele &amp; Lombardo, Gianfranco &amp; Mordonini, Monica &amp; Cagnoni, Stefano &amp; Poggi, Agostino. 2020. Tutkimus trollaajien tunnistamisesta. Teoksessa: <em>Future Internet</em> 12 (2). Artikkeli 31. https://doi.org/10.3390/fi12020031\n</li>\n<li>Tsikerdekis, Michail &amp; Zeadally, Sherali. 2014. Useiden tilien identiteettipetosten havaitseminen sosiaalisessa mediassa nonverbaalisen käyttäytymisen avulla. Teoksessa: <em>IEEE Transactions on Information Forensics and Security</em> 9 (8). 1311–1321. https://doi.org/10.1109/TIFS.2014.2332820\n</li>\n<li>Uyheng, Joshua &amp; Moffitt, J. D. &amp; Carley, Kathleen M. 2022. Verkkotrollaamisen kieli ja kohteet: Psykolingvistinen lähestymistapa sosiaaliseen kyberturvallisuuteen. Julkaisussa: <em>Information Processing &amp; Management</em> 59 (5). Artikkeli 103012. https://doi.org/10.1016/j.ipm.2022.103012\n</li>\n<li>Wallace, Julian. 2018. Nykyaikaisen portinvartijuuden mallintaminen: Yksilöiden, algoritmien ja alustojen nousu digitaalisessa uutisten levityksessä. Julkaisussa: <em>Digital Journalism</em> 6 (3). 274–293. https://doi.org/10.1080/21670811.2017.1343648\n</li>\n</ul>","UPDATEDAT":"2026-10-27T18:46:54.074Z","LANG":"fi","ID":"b9d42740-38bc-4e99-8a15-b37d5c54a10d","TITLE":"Tiedon näkyvyys digitaalisissa tietoympäristöissä","SOURCELANG":"en"}